perjantai 31. toukokuuta 2013

Kannattaako rakentaa, selviääkö siitä hengissä?

Näin kevään aikana aika moni perhe miettii rakentamista, kun on taas monilla ihmisillä rakentaminen kovaa vauhtia meneillään. Minultakin on useampi tuttavaperhe tullut kyselemään ja puhumaan rakentamisaiheesta. Enkä aina oikein osaa vastata mitään järkevää. Yleispätevää vastausta minulla ei ole siihen kysymykseen, selviääkö siitä rakentamisesta miten ja onko se ihan kamalan rankkaa. Sehän riippuu niin monesta eri tekijästä.
 
Ensinäänkin voin sanoa, että mikäli perheellä on tukiverkosto olemassa, lastenhoitoapua tai he ovat lapsettomia, tilanne on aivan eri kuin jos kaikki sukulaiset ja ihmiset jotka haluaisivat ja voisivat kenties auttaa asuu kaukana.
 
Toisekseen mitä kukakin rakentamisena pitää. Jollekin rakentamista on se, kun ammattimiehet paukuttaa talon kasaan ja lähes tulkoon kaikki tulee tosiaan jonkun muun tekemänä, ehkä itse valitset materiaalit, ostelet jotain ja sisustat, osallistut muutamaan talon rakentamisvaiheeseen. Se on joillekin rakentamista ja ei siinä mitä. Jos on rahaa ja kokee sen hyväksi ratkaisuksi, niin hieno homma. =) Toiselle rakentaminen on sitten taas sitä, että paukutellaan itse muutaman vuoden aikana koko talo, pitkästä tavarasta laatotuksia myöden itse valmiiksi, tai vaikkapa talopaketista joka on johonkin tiettyyn vaiheeseen asti kasattu sinne tontille. Siinä tilanteessa aikatauluasiat todellakin kannattaa miettiä ja henkisesti varautua suuriinkin muutoksiin tai siihen, että projekti venyy iäisyyteen saakka. =P Se mitä se rakentamien kellekin on on tosiaan aika eri juttu, jokainen projekti, jokainen perhe ja sen voimavarat ja osaamiset ja pystymiset sekä rahatilanne vaikuttaa kaikkeen. Väitänpä, että meillä ollaan melko kunnianhimoisia ja halutaan tehdä asioiden eteen aika paljonkin työtä.
 
Rakentamisessa on niiin paljon muuttujia, että tosiaan on vaikea kenenkään muun tilanteesta tietää. Että kannattaako alkaa rakentamaan. Selviytyvätkö he sen projeksinsa yli.
 
Ja kun se rakentamisaika, siihen liittyy muutakin. Koko elämän pitäisi pyöriä siinä myös. Työelämä, perhe-elämä, sosiaaliset suhteet, sairastelut, ihan kaikki. Se ei ole vain se rakentaminen siinä.
 
Meille tämä rakentaminen on ikuisuusprojekti, niinkuin joskus täällä kirjoittelinkin blogin alkutaipaleella. Ja voin kertoa, että ei se ole ollut vain rakentamista. Rakentamisväsymykseenkin käytettiin paljon aikaa tuossa välillä, kyllähän sen ymmärtää jos töiden ja useamman lapsen sekä elämän pyörittämisen lisäksi rakentaa, että se alkaa maistumaan puulta jossain vaiheessa. Yhden talven yli meillä mentiin niin, että suurinpiirtein yksi vessapaperirullateline saatiin seinään. =)
 
En kamalan henkilökohtaisia asioita ole täällä yleensä puhunut, enkä kenellekään muutenkaan.
Olen aika hyvin pystynyt järjestelemään asioita niin, että olen ollut töistä poissa "rakentamisen" vuoksi. Se on ollut ihan huippua, se on auttanut paljon, ja olen saanut olla tekemässä omin käsin asioita, minulle on tärkeää että tiedän tehneeni itse. Nautin niin paljon siitä, että oman käden jälki näkyy ja että saan nähdä sen työni lopputuloksen heti. Kaikillehan ei ole mahdollista olla töistä poissa. Niin ja sen lisäksi, että olen ollut töistä poissa, on pojat tietysti olleet kotona kanssani, nekin ovat omalla olemassa olollaan värittäneet tätä rakentamisen iloa. ;)
 
Rakentamisen alkuaikoina menetin hyvän ystäväni. Surin sitä aika paljon. Voin sanoa, että ei yhtään helpottanut, että toinenkin läheinen ihminen poistui keskuudestamme, tosin hän kuoli melko yllättäin. Surua surun perään. Kaverini aviomiehen kuolema pysäytti myös, sekin tuli samaan syssyyn. Minullahan on taustalla oman aviopuolison kuolema 10 vuotta sitten, joten hänen tukena olisin halunnut olla enemmänkin. Suru söi kyllä osan siitä elämän ilosta minkä rakentaminen toi ja jätti tietynlaisen muiston rakennusaikaankin. 
 
Nyt meillä asutaan täällä kodissa, heinäkuussa toinen vuosi tulee täyteen. Asioita on edelleen tekemättä ja paljon. Yksi mies ja yksi nainen talossa, ei mahdottomiin pysty. Joskus tuntuu, että miten ollaankaan selvitty edes tänne asti. Välillä aistin taas väsymystä puolisossa ja yritän häntä piristää. Onneksi olen itse luonteeltani yltiöpositiivinen ja jaksan aina vain uskoa siihen hyvään. Kaikessa ja kaikissa tilanteissa. Saatan kyllä joskus olla _hieman_ rasittavakin kun vaadin/kannustan tekemään asioita.. =P Luonteet, ihmisten piirteet ja ominaisuudet, parisuhteen tila kaikki vaikuttaa siihen, miten siitä rakentamisesta selviytyy. Voin kertoa, että jos ei hyvin mene, niin ei varmasti tule menemään rakentamisaikana tai sen jälkeenkään. Mikäli itse teette paljon, jää aikaa kaikelle muulle elämälle tosi vähän. Sosiaaliselle elämälle, perhe-elämälle, parisuhteelle. Meidän tapauksessa sinänsä rakentaminen ei parisuhteeseen ole vaikuttanut, ei meillä muutenkaan juurikaan omaa, yhteistä aikaa koskaan ole ollut. Ei olla edes koskaan käyty yhdessä esim. elokuvissa. Ei ikinä.
 
Sitten tulee niitä henkilökohtaisia tilanteita. Ólen seuraillut irtisanomisia (joita on aika paljon!), sitä että toinen "luovuttaa" kesken rakentamisen, terveys pettää tai vaikkapa budjetti ylityy huomattavasti. Kaikki on mahdollista. Kukaan ei voi tietää mitä käy, ihan kaikkeen ei voi, eikä pysty varautumaan. Elämä on sellaista. Ja toisaalta ihana että on. Minun oma ongelmani on surujen ja suurten menetysten lisäksi ollut sekundäärisen lapsettomuuden tuomat hormoonihoidot, joita 11 kk läpi kävin ja jotka vaikuttivat kyllä ihan kaikkeen. Kaikki ne pettymykset ja surutyö sen prosessin aikana kyllä veivät mielialaani matalaksi, vaikka ilomielinen ihminen olenkin. Koskaan ennen en ollut niin paljon ollut huonolla tuulella kuin tuon prosessin aikana. Eikä tilannetta helpottanut yhtään yli 2 vuotta kestänyt työpaikkakiusaaminen jossa minä olin se uhri. Henkisesti aika kova paikka, pitkäaikainen stressaava tilanne. Mutta, ei tosiaan rakentaja ei voi näihin ennakkoon varautua. Elämä on niin ennalta arvaamatonta.
 
Se mitä tahdon sanoa, jos mietitte rakentamista, niin miettikää omaa persoonaa, parisuhdetta, sitkeyttä ja sisukkuuttanne, varautukaa pahimpaan, älkää olettako mitään ja olkaa valmiita luopumaan asioista. Toisaalta älkää antako elämän kaatua yhteen rakentamiseen, tai sen aikana tapahtuviin asioihin. Pahin vaihe ei välttämättä ole ohi kun uuteen kotiin muutetaan, jollain se on toisilla ei. =) Ei ole yhtä pitävää vastausta siihen, kannattaako alkaa rakentamaan ja onko se ihan äärimmäisen rankkaa. Se on ihan miten sen ajattelee.
 
Meillä on nyt unelmiemme talo. Koti. Talo tosin ei ole vielä valmis, mutta kyllä tämä jo kodilta tuntuu. Keskeneräiset asiat ärsyttää ja välillä ei. Aikaa saisi projektiin menemään edelleenkin enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja. En todellakaan pane pahaksi jos joku haluaa jossain auttaa tavalla tai toisella. Ylpeä olen siitä, että ollaan hengissä selvitty ja yhtenä tiiminä tänne saakka. Ja tietysti siitä, että projektista on tullut "harrastus".
 
Olen saanut myös uusia ystäviä, kaiken kaaoksen keskellä. Ja tällä hetkellä tuntuu, että minulla alkaa olla pitkästä aikaa "sosiaalinen nälkä". Myös muutama entinen ystävä on pysynyt matkassa mukana ja tärkein ystäväni on aina ollut rinnallani. Yhdetkin lähisukulaiset ovat tehneet "katoamistempun" elämästämme, eivät edes vauvaa ole tulleet uuteen kotiin katsomaan. Kaikenlaista siis voi rakennusaikana sattua.

Niin siis vauvakin saatiin. Liekkö sitten joku ylempi taho päättänyt milloin on vauvalle oikea aika. Kiitos siitä jos näin on. Kaipa se rakentamisstressikin on voinut vaikuttaa tuohon. Tai sitten olen vain niin vanha saamaan lisää lapsia.
 
Oma terveyteni on myös välillä mietityttänyt. Siitä olen täälläkin joskus maininnut. Nyt on neurologille lähetettä laitettu ja selvitellään minun ongelmia.
Kaiken tämän projektin aikana omasta itsestään huolehtiminen on todellakin ollut melko toissijainen asia, edes "mummojumppaan" en ole selviytynyt saatika lääkäreille/hammaslääkäriin jne jne.. Pääasia, että lasten asiat on saanut hoideltua. Nyt sitten paikkaillaan niitä asioita. Muunmuassa hammaspuolella jättimäinen projekti käynnissä, kipuunkin kun tuntuu "tottuvan". =/
 
Mutta siis näin meillä. Jollain toisella asiat menee muitta mutkitta ja asiat on yksinkertaisia ja helppoja. Meillä ollaan "totuttu" menemään vaikeimman kautta voittoon. Ja toivon kovasti, että te tulevat rakentajat mietitte asiat loppuun saakka ennen kun alatte projektia eteenpäin viemään! =)
Onnea matkaan!
 
Ps. Jos ei nykyinen koti olisi niin rakas / kesken / ihana, niin kyllä varmaan jo rakentaisimme seuraavaa ;) Ehkä joskus vielä.. ;)
 
 
 
 
 

Punainen seepra poksissa

Meijän "Pikku" 2,5kk


Vauva on toistaiseksi osoitautunut ihanan  rauhalliseksi ja tyytyväiseksi sylivauvaksi. Hän hymyilee kovasti jo ja seurustelee omalla pikkuisella jokelluksellaan.Vuorokausirytmi on "jonkunmoinen", kyllä meillä yö ja päivä tunnistetaan, muut nukkumiset tapahtuu joko 5-15 minuutin pätkinä tai jota 4-5 tunnin pätkinä. Allergiat eivät ainakaan vielä ole pojalle puhjennet (kolme allergista isoveljeä), joten sen suhteen ollaan helpolla tänne saakka päästy. Ihana Pikku!

Pikku on melkoisen pienikokoinen vauveli. Mutta kuten kuvasta huomaatte, on hänen posket kyllä paisuneet mukavasti äidinmaidolla. Lastenvaatteissa menee 56 - 62 senttiset nyt, merkistä riippuen.

(Kuvassa: Polarn O.Pyretin 56 senttiset body ja housut)

Kristallia lapsille

Pojat pomppivat kuumina päivinäkin tramboliinilla ja menevät muutenkin pää kolmantena jalkana tuolla pitkin pihoja, välillä ilmaannutaan kengät jalassa sisälle juomaan tai ohimennen kaivellaan äidin kätköistä pillimehuja kavereillekin.Päädyin sitten ostamaan Kodinykkösestä muovisen mehukannun laseineen tuonne pihalle. Kristallimaset leikkaukset kannussa ja laseissa tuo "aidon" vaikutelman noihin, ainakin lapsen silmissä. ;)

Välillä nappaan pienimpiä lapsia sisälle "huilailemaan", pieni stoppi päivän keskellä tekee ihan hyvää. Lapset eivät tykkää oikein telkkariakaan enää katsoa, paitsi Paavo Pesusientä.
Sitten vielä rusketusrajakuva. Aivan uskomattoman ruskeita niskoja pojilla. On lippikset päässä ja t-paidat päällä, tuo niska on semmoinen jokavuotinen juttu näköjään. Jännityksellä odotan ensiviikon parturireissua, millaiset hiusrajarusketukset sieltä vielä löytyykään!
 
Nautitaan hei nyt tästä alkaneesta kesästä! Säätiedotus lupaili vielä aika moneksi päiväksi lämmintä!

maanantai 27. toukokuuta 2013

Unia mukuloista

Muistan nähneeni viime kesänä jo unen mukulakivien laittamisesta! Niitä kun nuputtelin laittaa ympäri talon silloin. Ja sama hullun homma jatkuu taas.. Jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.. =P Omalla tavallaan tämä on ihan sairasta, koska tämä touhu on niin palkitsevaa, että sitä haluaa vain tehdä lisää ja lisää.. Omanlaisensa palapeli tämäkin.


Tässä näkyy jo vähän idea mitä haen mukuloillani. Eli molemmin puolin kaikkia käytäviä ja noita muurialtaita, kaikean mahdollisen molemmin puolin mukulaa. Jopa pihalle tulevien valaisinten juurelle tulee mukulaa.. =P

Sitten vielä vilautus minun "villistä kortista". Saa nähdä tuleeko tästä hitti vai huti. Kerron enemmän sitten kun on sen aika. ;)
Ps. Oikean puutarhurin näkemys asiaan olisi kiva. ;)
 

Viikonlopun työntuloksia

Ensimmäinen muurijuttu valmiina. Vielä ois tuossa toisella puolella toinen, mikä pitäisi saada tehtyä. Niin ja tuo loppumaton kivien laittaminen, nuo ympärysalueet tulee mukulakiveä.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Kukkaloistoa

Osa omenapuista kukkii näin ihanasti jo! Osa on vasta nupuillaan..



 Tulppaaneja laitoin syksyllä kahdenlaisia, tulevana syksynä varmasti lisäilen noita reippaalla kädellä..
Norjan angervo kukkii

Akileijoja on kahdenlaisia

Ja sitten nämä ihanasti meidän taloon sointuvat persikkaisen väriset tulppaanit..


                                       Alppiruusuista ensimmäinen aloittelee kukintaansa.

Lempinäkymä kotona

Blogeissa joita seuraan on heitetty ilmaan haasteena lempinäkymä omassa kodissa. Minun lempinäkymäni on tällä hetkellä tuo keittiön tulo. Ruokailutilan aurinkoinen, valoisa ilme on aina yhtä hurmaava ja todellakin olen tyytyväinen siihen,  etten toteuttanutkaan alkuperäistä ajatustani keittiö-ruokailutilan tapetoinnista. Maalattiin keittiön ja ruokailutilan seinät hyvin valkoiseksi, paperi nimisellä valkoisella maalilla ja se on ollut silmääni miellyttävä ja ajaton ratkaisu. Tapetti jonka olisin tuonne laittanut olisi ollut mangoliapuu-tapetti, vaaleanpuna-pinkkeine sävyineen. Aika levoton.

Simapullot ovat jääneet vielä korkean tason päälle, tavarat seinaa ruokapöydällä ja vähän lattiallakin, siitä huolimatta mustavalkoharmaa-keittiöruokailutila on mielestäni ihanan rauhallinen tila.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Pyydän nöyrästi anteeksi..

Taas postaukseni pyörivät pihahommissa. Toivottavasti en menetä kamalasti lukijoita sen vuoksi.
Tässä viikonlopun aikana ollaan etupihaa piiperretty tehdä. Levittelin mursketta noihin nurmikon ja kivetysalueen reunoille, että mullat pysyisivät omalla reviirillään. Mies alkoi touhuilla muurialtaita. Ja niin, kävin yhdellä puutarhalla taas perjantaina illalla ja olen taas pyörällä päästäni suunnitelmien suhteen. ;) Heitettiinpä hiljattain ilmaan vitsinä suihkulähdeajatus sisään kulun molemmin puolin, mutta eikai se ihan järjetönkään ajatus välttämättä ole.. ;) No katsellaan..

 Tässä vähän laajemmalti kuvaa. Kaikki näyttää edelleenkin yhdeltä isolta sekametelisopalta.
Muurialtaat ovat noin 250 x 170 cm (muistaakseni) ja tulevat olemaan tuosta vielä pari kiveä korkeammat. Alla oleva harkkokerros jää piiloon. Sininen juttu tuossa on sähköpiuha sähköpistoketta varten. ;)
 
 
 

perjantai 24. toukokuuta 2013

Pihalla mennään

Koiramme sekosi kun pääsi multakasaan möyhyämään. Teki sinne pesiä ja kieriskeli onnellisena, juoksi hurjaa ympyrää ja muuten vaan penkoi ja kaivoi.  Niinpä nuo lapsukaisetkin, jotka multahommassa mukana olivat, innostuivat. Mutta saa olla viimeinen päivä, sen verran sottaista sakkia oli sen jälkeen. Vielä kun keksitään, kuinka nuo karvaiset ja karvattomat otukset saadaan pysymään poissa mullasta?!

Talon edustan mullat on nyt sitten siinä. Tuo iso hiekka alue on kivetysaluetta ja se tullaan tekemään lähempänä sitä ajankohtaa kunnes saadaan asfaltti tuohon kadulle.
 
Puutarhaunelmiani olen kovasti suunnitellut ja puutarhureiltakin kysellyt mielipiteitä villeihin unelmiini. ;) Mutta niistäpä kerron sittemmin taas enemmän kun asiat ovat ajankohtaisia. =)
 
Pihalla alkaa kova kottikärräys-urakka.. Tuntuu, ettei siinäkään loppua näy. ;)
Mutta huomenna pidän PITKÄSTÄ AIKAA SIIVOUSPÄIVÄN! Mehän tehtiin nyt niin, että sovittiin että tehdään ulkona asioita ja kaikkea kotiin liittyvää, ei edes oteta vieraita toukokuussa vastaan, että saadaan tehtyä. Niin nuo siivoushommat ovat jääneet päivittäiseen pika imurointiin ja viikottaiseen moppaukseen. Miljardi hommaa siis odottaa taas tekijäänsä ja joka paikka on ihan vinksin vonksin.
(Huom: Meillä on täydellinen sylivauva. Onnellinen ja tyytyväinen pääosin, mutta vain sylissä)
 
 
 

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Multa tuli jo!

Tulppaani alkaa avautua pihamaalla! Ihanaa, taustalla näkyy raparperin lehdet.  Tämän tulppaanin nimi oli joku Sugar... -jotain- , terälehdet ovat ikäänkuin "sokeroidut" kun on tullaiset rosoiset
 
Kävin tänään vähän vakoilemassa hyvän näköistä multaa ja samoin tein tilasin pari kuormaa sitä meidän etupihaa varten. Tässä on vasta yksi kuorma, toivottavasti toinenkin tulee vielä perässä. Ensimmäinen multa joka oikeasti näyttää mullalle. Viimekesänähän meille tuli aivan surkealaatuista multaa puolet pihamme mullasta. Ja näkyi tulleen aika moneen muuhunkin osoitteeseen, olen tehnyt havainnon että joko multa on ollut tuota jossa on paljon kiviä ja heikosti "ravintoaineita", paljon piharatamoa, ohdaketta sun muuta roskaa, tai sitten hyvin savipitoista, joka muutaman sadekelin jälkeen näyttää lohkeilevalta autiomaalta ja kun sen pintaa koputtaa kuuluu ontto kopahdus. Ihmettelen vaan miten voi olla mahdollista, että näin surkeita multia tässä kaupungissa myydään ihmisille!

Sitten vielä vähän haaveiluja. Tätä White cover ruusua on vissiinkin tulossa etupihalle, mikäli sitä jostain saan metsästettyä sitten kun sen tarve koittaa. Tämä on aivan ihana, lähes yhtä upea maanpeiteruusu kuin Fairykin. Fairy vaan on vaaleanpunainen ja nyt vuoden kokemuksella voin kertoa, että kukkii ihan hillittömän paljon ja pitkälle syksyyn.

Pinterestistä napattuja kuvia. Ihana idea näissä. Voisi olla suhteellisen "helppo" toteuttaa esim syreenin kanssa, syreenihän on suhteellisen helppo ja leikattavissa oleva kasvi ja kukkii eri aikaan kuin nuo omput, niin saisi sen kukinnan ilonkinkenties "alarinkulaan" mukaan. Tuossa vielä keskellä bonuksena nuo tulppaanit. Miksiköhän tosi vähän näkee mitään tällaista upeutta täällä Suomessa? Tosi vähän loppupelissä muotopuutarhoja tai muuten hyvin muotoiltuja isoja kokonaisuuksia on..

Tämä penkki on mielestäni varsin upea. Ystävättäreni ehdottelikin jalohortensiaa noihin eteen tulevin kasvimuurijuttuihin kukaksi, meinaan kyllä hortensiaa laittaa ja tehdä penkit, mutta en noihin noin keskeisillä paikoilla oleviin juttuihin, hortensiahan on tosi ruma syksyllä ja talvella.. Onnistuisikohan noin upean hortensiapenkin laittamaan?!(Ja ph:t tietysti niin, että ne on vaaleanpunaisia eikä sinisiä!)
 
 
 
 
 

Nuppusia

 Tässäpä kuva talon takaa. Pari postausta sitten harmittelin kun en sitä ollut ottanut, niin korjasin heti asian. Meillä on tuo alaterassi täys kaikkea rakentamiseen ja kaikkeen liittyvää roipetta, niinkun tuntuu joka paikka muutenkin olevan. Mutta ei haittaa, tänän katastrofiin pikkujuttuja tuollaiset! Kaikki aikanaan. Yksi mies tekemässä taloa yksin, niin ei oikein voi vaatia..
Mutta piha, se tuo minulle suunnatonta iloa ja nautintoa! Kasvit on ihanasti "kaikki" nupuillaan ja aluillaan. Norjan angervo tässä pienen pieniä nuppusia puskee..

Tomaatit yllättivät, yön aikana niihin oli ilmestynyt minipikkusia "tomaatteja" tai siis tomaatin alkuja.
 Luumu ja kirsikka on melkein aukeamaisillaan, omenapuissa on myös pulleita nuppusia..
Herkukat ja karviaiset on "kukallaan". Tosi paljon kukkasia onkin.

Kirsikkapuu tässä kuvassa

 Tulppaanit nupuillaan, koskahan nämäkin aukeavat?!
Uskomatonta, että viime syyskesällä ja syksyllä laittamat kasvit on jo näin hyvällä mallilla!

tiistai 21. toukokuuta 2013

Mikä on aurinko, puolivarjo ja varjo omalla pihalla?

Ja taas piha-aiheinen postaus, kas kummaa. En tiedä miten paljon ihmiset yleensä miettivät mistä suunnasta aurinko milloinkin tulee ja mikä kasvi kuuluisi millekin paikalle. Itse olen yrittänyt vähänkatsella suosituksia ja toimia niiden mukaan. Nyt haaveilen/suunnittelen etupihan laittoa ja on muutamia tiettyjä kasveja joita sinne meinasin laittaa. Aion seurailla tunnin välein missä menee varjo, missä aurinko, ja merkkaan ne tällaiseen kuvaan.
=)

Muurit, kiveykset, istutukset..

Väänsin sitten vapaalla kädellä kuvaan vähä mallia, mitä on suunnitteella. Eli pihakiveykset menevät noiden ohuiden viivojen mukaan. Autokatoksen eteen jatketaan kivetysaluetta aika reilusti ja talon edestä tuo polku jatkuu tietysti tulevaan asfalttiin saakka. Kivetetyn polun reunoille tulee 50 cm mukulakivialueet, kuten muuallakin talon ympärillä olevilla väylillä. Se antaa mielestäni näköä ja maalaisromanttisempaa henkeä talon pihapiiriin. Nuo alueet missä kivetystä ei ole, tulee nurmikkoa. Mustat pallot tuossa polun molemmin puolin kuvastavat valojen paikkaa. Siihen on tulossa valotolpat, matalat sellaiset. Mallia ei ole vielä valittu, mutta jonkun sorttiset pollarit/majakka valot tms siihen haluan ja valkoiset tottakai! Etupihamme on valoisa talven pimeydessä, ei sinne kauhean paljon valoja kaivatakaan, naapurit sponssaavat meille valastusta ;) ja kaupuki on nuo katuvalot aika passelisti asettanut myös.

Pallojen takana näkyy tuollaiset laatikot. Ne on muurit, joista tulee istutusaltaat tai miksipä ei vaikka vesiaiheet suihkulähteineen ;). Muurien ympärille myös mukulakivetysalueet.



maanantai 20. toukokuuta 2013

Parvekkeen lattian rakentaminen etenee

Paluu alkutekijöihin eli "rakennusblogi" postaukseen. Parveketta on nyt näprätty viimeaikoina. Viime syksynä maalailin parvekkeen katon ja ikkunoiden pielilaudat valkoisella tai siis sävytetyllä maalilla, joka itseasiassa on kaikkea muuta kuin valkoinen. Nyt viimeisteltiin maalaushommia niin, että kaiteet maalattiin ulkopuolelta tikkaiden avulla. Meidän talohan on melko korkea ja se ei mikään helpponakki olekaan..
 Kävin tänä iltana nappaamassa muutaman kuvan keskeneräisestä parvekkeesta. Lattiahomma olikin aika jännä, noissa koolauksissa on "juju" jolla parvelleelle mahdollisesti tuleva vesi valuu parvekkeen ulkoreunassa olevaan ränniin. Minulle tämä homma oli aivan uutta ennen kun nyt viime kesänä rakennusvaiheessa perehdyin asiaan. =) Parvekkeen kestopuulattian alla on siis tuollainen huopakate (joka allekirjoittaneen maalaustaitojen vuoksi on aivan pilkullinen!).
Vielä vähän eri suunnasta kuvaa. Olen lukenut, että ihmiset ovat käsitelleet noita kestopuuosia eri sävyisillä aineilla, jopa mustalla. Luulenpa että meillä ne käsitellään aika liki tuon värisiksi mitä ne nyt onkin. Harmaat olisi kyllä olleet aika komeat, tosin ei loppopelissä ehkä olisi niin hyvä sävy muuhun värimaailmaan talomme julkisivussa. Sokkelista tulee joskus sellainen vähän ruskehtavanpunertavan värinen. (Värit on valittu Tikkurilan värikonsultin avustuksella kattoon, seiniin, "valkoisiin osiin" ja sokkeliin)

Pätkä parveketta alhaalta päin. Ja juuri nyt tajusin, että olisi voinut olla antoisampi kuva ottaa koko talon matkalta. Meillä siis parveke on koko talon pituinen eli noin 12 metrinen ja noin 3 metriä leveä.
(Ja alhaalla on terassi joka on hieman tätä suurempi)

Innolla odotan sitä, kun pääsen joskus (lähiaikoina?!)"sisustamaan" parveketta, ne valkeat rottinkiset keinut sinne olenkin lasten iloksi ja vähän omaksikin hankkinut. Mutta näistä sisustus jutuista paremmin sitten kun sen aika on. =)

Ihana kevät! Muistakaahan nauttia luonnon puhkeamisesta kukkaan ja kevään lämpimistä päivistä!

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Aivan liian nopean viikonlopun kuulumisia

Esikoispoikani on 11 vuotias, alkaa jo itse miettiä mitä haluaisi pukea päälleen. Tilattiin sitten hänelle netin kautta saksalaisesta verkkokaupasta mieleisiä vaatteita "snapbackkeja" pari kappaletta, DC pipo ja kengät, muutamia t-paitoja ja huppari. Hyvin oli sopivia kaikki ja poika ihan innoissaan. Paketti saapui perjantaina.
Perjantaina mies teki töitä kotona, minulla oli hammaslääkärimeno. Niitä nyt jatkossa onkin aika paljon. =(
Kaivuri kävi vähän siirtelemässä asioita paikasta toiseen ja on tulossa vielä uudelleenkin. Perjantaina saapui tilaamamme murskekuorma. Murske pitäisi levitellä oikeisiin paikkoihin.
 
Pihalla olen naputellut mukulakivi-alueita, sen minkä taas tässä vaiheessa pystyy. Kasvien kasvamista ja kehittymistä nupuista kukiksi olen ihastellut. Mies on naputellut parveketta. Ihanaa, ehkä se vielä joku päivä valmistuukin ja saan sinne oleskelutilaa ja nuo rottinkikeinut. =)
Meillä oli yövieraskin pojilla. Ihan kiva.
 
Miksihän viikonloppujen pitää olla niin lyhyitä ja aika mennä niin hurjan nopeaa vauhtia?! Tekemistä on paljon, aikaa vähän. Ystäväni lupaili tulla joskus apukäsiksi lasten kanssa (=vauvaa kantelemaan) että saisin jotain tehtyäkin täällä. (esim. ikkunat vieläkin pesemättä!) Sitä odotellessa!
 
 

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Suuri unelmani pyörii vain päässäni

Kuvat Googlen kuvahaulla löydettyjä useilta sivustoilta
 
Se on tämä kevät. Se pistää ajatukset rullaamaan ja kyllä ne taas rullaavat tämän saman asian ympärillä, jota viime keväänäkin jo puin. Eli miun pihatalo, lasipalatsi, huvimaja tai mikä se ikinä onkaan.. Haaveet vahvistuu ja mielikuva selkeytyy. Suunnitelmat on edelleen tekemättä, samoin kuin piirrustukset. Välillä poikkean raiteiltani ja selvittelen valmis-mallistoja ja niiden hintoja. Sitten palaan taas tähän alkuperäiseen haaveeseen.

  • Muoto; Suorakaide
  • Väri: Valkoinen, sekä sisältä että ulkoa
  • Ovet: Ehdottomasti lasipariovet joiden päällä on vielä kaunis ikkunaruutu
  • Ikkunat: Joka puolella paljon
  • Perustukset, ikkunoiden alla kuitenkin hieman (50cm?) seinää
  • Katto ??! Valokate antaa valoa ja lisää valkoisuuden hohtoa, mutta ei sovi ilmeisesti tulipesän kanssa
  • Takka!!!
  • Liuskekivipolku, joka kaartaa kivasti huvimajan pihalle
  • Monivuotisia perennoja, köynnöksiä, ihania kasveja ympärillä paljon
  • Ehkä jotain vanhoja ikkunoita/ovet, tuo ihanaa rouheutta
  • Maalattu valkoinen lautalattia
Ajatukseni on, että tätä käytettäisiin oleskeluun, lettukekkereille, lasten touhuihin, äidin askarteluihin ja touhuihin, ehkä taimien kasvatteluunkin, lisätilana juhlissa ja niin edelleen.

Ja sitten jään odottelemaan vaan sitä päivää kun moiseen projektiin on _AIKAA_ tai kunnes jostain ilmaantuu haltijakeiju ja antaa minulle sen yhden toivomuksen ja toteuttaa sen. ;)

Sen verran unelman eteen tehtiin viime kesänä, että sille tehtiin pihalle jo "pohjat". Seuraava vaihe lienee se suunnittelutyö ja mökin piirrokset.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Jos ei kerran lämmin luita riko, niin toivottavasti ei kylmä miun kasvejanikaan!

Aika kivasti sain laiteltua tänä iltana kasveja kasvatussäkkeihin. Yrttisäkki täyttyi hetkessä, minikasvatussäkki odottaa vielä toista minitomaattia kumppaniksi toiselle. Kasteluallas oli tosi helppo laittaa tuonne säkin alle, kolme putkea vaan paikoilleen ja säkkiin reijät.. Melkeinpä se siinä oli. Toivon vaan kovin, ettei enää tulisi yöpakkasia tai mitään takapakkeja!

Kasvit ostin siis valmiina puutarhalta, salaatit laitan ihan siemenistä. Tänä vuonna en alkanut taimiviljelijäksi elämäntilanteen vuoksi. =)

maanantai 13. toukokuuta 2013

Kesäkukkia jo!

Toukokuuta mennään vasta ja minä täällä olen kovaa vauhtia jo kesäkukkia laitellut. Ihana maljaköynnös löysi paikkansa kodinhoitohuoneen ulko-oven katoksesta. Ihana. Ostin tänään myös inkalilja-asetelman tuonne autokatokseen. Sekin on melko syvän anilliininpunainen/viinin punainen.

Olen pahoillani jos kyllästytän jo teidät kasviaiheisilla postauksillani. Olen vaan niin innoissani! Lähiaikoina minulle pitäisi kotiutua magnoliapuun taimia ja jouluruusuja.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Ruusuista äitienpäivää äideille!

Perjantaina pääsin viettämään kaatosateessa laatuaikaa ihan yksin 1,5 tuntia, vein esikoispojan nuorten iltaa viettämään ja ampasin puutarhalle + K-Raudan puutarhamyymälään. Se on kuin terapiaa, kaikki kukat ja kasvit on vaan niin ihania. <3 p="">
Lauantaina auringon paistaessa kauniisti touhusin pihalla omia juttujani, leikkelin ruusupensaat ja laittelin kesäkukkiakin jo vähän astioihin. Minun vinkkini kesäkukkien laittoon muuten on tuo alemmassa kuvassakin näkyvä Biolanin kesäkukkamulta joka sisältää kastelukiteitä! Kaikki mullathan eivät niitä sisällä vaikka kesäkukkamullan nimellä onkin. Kastelukiteet pelastavat viikonloppureissut, paahteisetkin paikat ja sen jos meinaa unohdella kastelemisen.

Tein kaksi tällaista ruusuasetelmaa ulko-oven molemmin puolin isoihin ruukkuihin. Ruukuissa minulla on ihan pohjalla vähän palanutta hepan kakkaa, sitten ruusuille tarkoitettua ruusumultaa ja päällimmäisenä tuota kesäkukkamultaa kastelukiteellä. Toimi ainakin viime vuonna aika hyvin ja sain ruukussa olleet ruusut laitettua myöhemmin maahan kasvamaan ja ne kukkivat syksyllä vielä uudelleen suurilla kukilla. Ruusujen kaveriksi laitoin noihin mukaan yhdet lumihiutale nimiset kesäkukat, jotka ovat kauniita, valkoisia ja herkännäköisiä pikkukukkasia.

Hortensiat olisivat aivan ihanat tuohon oven molemmin puolin, huomasin vaan viime kesänä että ovat melkoisen työläät ja lyhytikäiset minun hoidossani ja tuossa paahteessa ne hortensiat. Tykäisivät varmasti vähän puolivarjoisemmasta paikasta. Nyt otin hortensian sisälle pöytäkukaksi. =)

Ihanaa äitienpäivää teille äidit ja mukavaa sunnuntaita kaikille teille muillekin!