torstai 30. huhtikuuta 2015

Laastipaljuviljelyä

 Viimekesänä intouduin ostamaan pikkiriikkiseen kasvihuoneeseeni näitä halppis-laastipaljuja. Paljujen hyvä puoli on se, että ovat helposti liikuteltavissa, siivousta ja multien muokkausta ajatellen, toisaalta nämä sattuivat olemaan juuri oikean kokoisia minun kasvihuoneeseeni.

Kasvihuoneessani on 7 kpl tällaisia paljuja ja uudistan niiden multaa näin:

Käytössä ollutta multaa möyhentelen ja lisään siihen hyvin palanutta, kuivaa hevosen kakkaa. Saatan lisäillä viimevuotisia kukkaruukkujen multia ym. millä ei muuta käyttöä enää ole.

Tuon multa-hevosenkakka seoksen lisäksi lisään noin 1/3 osaa iha uutta pussimultaa. Tällä kertaa sain kokeiluuni Biolanilta vihreää multaa, joka sisältää hiiltä. Neljään paljuun laitoin tuota vihreää multaa ja loppuihin kolmeen perinteistä mustaa multaa.
Tässä vielä oven läpi kuvattuna paljut rivissä ja jonossa. Nyt vaan odotellaan toukokuuta ja sitä, että ilmat lämpenisivät!

Viimevuonna minun kasvihuoneestani tuli kirsikkatomaatteja niin paljon, että joulukuussa söimme viimeisimmät! Meillä oli siis kyllä jo lokakuussa sisään otettu kypsymään vihreinä raakileina ne viimeisimmät tomskut ja sanomalehtipapereiden välissä ne kypsyivät vielä joulukuulle saakka.



Iloista vappua!

Iloisen vapun toivotus kaikille! Meillä leivottiin heti aamusta pikkuväen kanssa munkkirinkuloita ja sima alkaa olla valmista juotavaksi. =)

Ihanan pitkä viikonloppu edessä. Ja paljon touhuttavaa tulossa. Lähinnä tuolla pihahommissa meinaan päiväni viettää, illat ja yöt ilmeisesti sitten opiskelen taas. Kouluvuoden ainoa tentti tulossa kuukauden päästä ja paineet onnistua siinä on kovat. 

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Tuija-aitaa istuteltu oikein urakalla

 Viime viikonloppu starttasi ja itseasiassa loppuikin tuijien merkeissä. Kävin hakemassa autolastillisen tuijia meille tänne istuteltavaksi. Perjantaina mukava naapurin mies auttoi minua ja lähti peräkärrin kanssa hakemaan kuorikatteeksi haketta paikalliselta toimittajalta. Ja perjantain-lauantain aikana mieheni touhusi lapion kanssa kaivaen ojan tuija-aidalle.
Sunnuntaina möyhenneltiin multaa, tehtiin kotitekoista "rodomultaa" ja istuteltiin tuijia toinen toisensa perään. Melkoista touhua sateessa, oltiin aivan kuravellissä molemmat tuon touhun päätteeksi. Vielä tämän viikon aikana laitellaan vähän lisää multaa, painellaan tuijat kunnolla maahan ja hakkeet sitten siihen päälle. Jos jotain hyvää siitä sateesta, niin toivoakseni tuijat eivät ainakaan ole kovin janoisia. Tosin ennen istutusta tuijat saivat olla vähän aikaa vesiämpäreissä.

Pahoittelen kuvien laatua, kännykällä ja sadepäivänä otettuja kun ovat.

Nyt kauhulla odottelen, mitä tuo nurmikko meidän tallustelusta ja multashowsta tykkäsi. Pitää kuivempana päivänä uudelleen haravoida se, jos vaikka saataisiin vielä eloon tuon rytinän jäljiltä.

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Voihan kettu!



Meillä täällä Lappeenrannassa on paljon citykettuja, niistä aika-ajoin on paikallislehdessä juttuakin ollut. Ketut alkavat olla melko kesyjä ja meillä täällä luonnon äärellä niitä on todella usein näkyvillä. Meillä kyllä on täällä muitakin luonnon eläimiä kuten supeja, kyitä jopa karhuhavaintoja on noin 500m päästä meidän kadusta. 

Viimekesänä istuin viettämässä hiljaista hetkeäni parvekkeella keinussa ja huomasin liikettä tuossa tiellä. Ihan minipieni kettu siinä viipotti mennä. Minulla ei ollut kännykkä siinä ihan lähellä ja tilanne meni niin nopeasti ohi, että tuo pieni söpö otus jäi kuvaamatta. Jouduin kyllä hieromaan silmiäni, en nimittäin koskaan ennen niin pientä poikasta ole yksin nähnyt kulkemassa. Ehkäpä emokin oli jossain lähellä.

Meidän pihassa on koiranleluilla leikkinyt kettu monta kertaa! Naapurit ja me itsekin olemme nähneet sen. Ja tässä pari viikkoa sitten kettu nappasi meidän koiran pallon ja vei metsään. Myöhemmin lapset löysivät pallon rikkoutuneena. Tuosta tilanteesta sain nopsasti kuvankin, tosin se on niin huono etten laita sitä edes tänne blogiin..

Kuva on lainattu googlen kuvahaun kautta

Eilen illalla istuin kaikessa hiljaisuudessa sohvalla ja kuulin oudon kolauksen. Hetken päästä mies huomasi, että kuistilta puuttuu yksi lapsen kenkä! -Kenkä kuitenkin löytyi keskeltä pihaa hylättynä. Onneksi ei lähtenyt sen kauemmas ketun mukana, olisi harmittanut aika paljon. Samalla huomattiin myös, että koiran osittain syöty luu oli kadonnut pihakivetykseltä. Lienee mennyt parempiin suihin. ;)

Meillä on kadonnut työrukkasia, koiran aktivointileluja jne pikkujuttuja pihalta jo pidempään. Epäilenpä, että ketturepolainen on niitä vienyt omaan kotiinsa. 

Sellainen positiivininen piirre ketun olemassaolosta, että puput ovat mielestäni vähentyneet alueeltamme. Ei ihan niin paljon ole pupuja ollut ja pupujen kevättuhotkin olivat vähäisemmät kuin aiempina vuosina. 

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ihanan naisellisia kenkiä

 Aivan pakko näyttää teille, miten ihanat kevään kengät minulle kotiutui jokunen aika takaperin. Sinänsä ruskea ei ole ollut minun värini, korkeintaan konjakin värisenä olen tykännyt, mutta näissä oli sitä jotain.
Kauniita yksityiskohtia ja pitsiä. Mitä sitä romantikko voi kengiltään enempää toivoa? -Tosin, viimeaikoina tuntuu, että olen enemmän viihtynyt kumisaappaissa ja tennareissa.. Nyt on hyvä aika vähän tsempata pukeutumisenkin suhteen.

Ihanaa alkanutta viikkoa! Vappua odotellessa.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Tomtom, Tanja ja kaverit

 Meillä kasvaa jo aika huimaa kyytiä tomaatit, tässä kuvassa on Tomtom-kirsikkatomaatin taimi, laitoin kolmenlaisia tomaatteja tänä vuonna keltaisia kirsikkatomaatteja, noita punaisia Tomtomeja ja "tiikeritomaatteja" ihan isoina versioina.
 Kurkut noin viikon ikäisinä. Ihan huikea kasvutahti näillä. Pitkää kurkkua meinasin kasvatella tänä vuonna sekä kasvihuoneessa, että pihalla. Tässä on kasvamassa "Tanjat".
 Chileillä meinaa vähän tila loppua. Ruukutushommia siis tulossa. ;) Chilit tykkäävät kasvaa saviruukuissa ja niitä voi kuulemma talvettaakin.
 Näitä chilejä (Lemon Drop) olen jo latvonut ja uusia versoja pukkaa rungosta. Hyvin kasvaa.
 Tässä myös latvottu chilin taimi, keijurasiassa vielä kasvamassa toistaiseksi.
 Osassa kirsikkatomaatteja alkaa olla jo nuput. Taidan nyppiä ensimmäiset nuput pois, saavat kukkia sitten kasvihuoneessa.
Taimien viljelyyn jää kyllä ihan koukkuun. Ja mikä ilo siitä seuraakaan kun pääsee kasvun ihmettä seuraamaan!

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Muuta sitten ei tarvitakkaan?

Ropsauteltiin Irvinin kanssa nurmikolle kevään lannoitteet ja kalkit. Itseasiassa samasta pussista molemmat, kun Biolanilla on tuo uutuustuote; Raemainen nurmikkolannoite joka sisältää tarvittavan määrän kalkkia.

Meillä lapset ovat mukana tiiviisti pihahommeleissa ja haluavat todellakin auttaa ihan konkreettisesti. Luomulannoitteiden kanssa ei mitään riskejä ole, joten miksipäs ei! Oppii nuoret miehet tekemään pihatöitä ja saavat nauttia siitä oman käden jäljestäkin sitten.

Jostain syystä minun päässäni soi  tuon lannoitus-kalkitusprojektin aikana se Biolanin tunnari "Yks kakkaa, kaks kakkaa, muuta sitten ei tarvitakkaan.." -Tässä tuotteessa se kyllä todellakin toteutuu hyvin.

Mukavaa viikonloppua teille!

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Se on Iso!

Ostin erään RM liikkeen loppuunmyynnistä tämän RM:n pöytä/tasosysteemin. Viimeinkin saatiin se ihan kotiinkin. Suunnitteella olisi laittaa se ruokailutilaan väliaikaisesti, kasvien pöydäksi. En ole vielä ihan niin pitkälle ajatellut, minne tuo pöytä tulee menemään sitten kun kasvit saa kasvihuoneeseen ja ulos..Mutta kylläpä sen vielä ehtii miettimään. ;) Nyt vaan ihmetellään sen ISOa kokoa. 

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Maalausprojektia valmistellessa

 Meille ilmestyi postipakettina tällainen Boschin maaliruisku. Lueskelen ohjekirjan ja tutustun siihen hyvin, ennen kun aloitan projektini tämän parissa. Ajattelin vain ennakkoon kertoa, että tällaisesta on juttua lähiaikoina tulossa!
Aika monella kuitenkin erilaiset maalaushommat ja öljyämiset on jo heti keväällä ajankohtaisia. Terassien, terassihuonekalujen, aitojen ja miksipä ei talon seinienkin maalaus!

Sen mitä ennakkoon olen selvitellyt maaliruiskuista niin kunnollinen kannattaa ostaa kerralla, halppikset eivät jätä välttämättä hyvää jälkeä eivätkä ole niin monipuolisesti käytettävissä.
Ja toinen seikka, että maaliruiskulla maalaaminen ei olekaan niin sotkuista touhua, mitä oletin.

Mukavaa viikon alkua teille!


sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Ei mene kauaa kun vihertää jo

Viime viikonloppuna otin  haravan kouraan ja kuopsuttelin jo eteläisen puolen pihasta. Meillä pohjoispuolella on ihan pieni lämpäre vielä lunta ja sen verran kosteaa, ettei siellä sovi vielä haravoida ollenkaan,

Se minkä takia haravoin lehdetöntä ja lähes roskatonta pihaa on nurmikon "ilmastointi", ikäänkuin harjailen ja kuopsuttelen nurmikkoa hereille.

Minun nurmikonhoitometodeihin ei kuulu muutenkaan roskien poisvieminen pihalta vaan kaikki mikä maatuu, kulkee ruohonleikkurin läpi maatumaan sinne nurmikon "pohjaan". Lehdet ja kukanvarret sun muu. Aika isoja määriä "puutarharoskaa" tuo nurmikko vetäseekin ja siinä samalla saa humuspitoista maatuvaa ainesta sinne itselleen energialähteeksi. Se vähentää myös nurmikon lannoitustarvetta kun nurmikon leikkuujätteen ym. jättääkin sinne nurmikolle.

Nurmikon hoitaminen on tärkeää, mielestäni nurmikko on pihalle/puutarhalle kuin sen iho. Se on tavallaan "huomaamaton" kun se on kunnossa ja toisaalta se kertoo myös koko pihan hyvinvoinnista, miten nurmikko jakselee. Nurmikko hyvinhoidettuna hivelee myös silmää.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Kompostimullan käyttö

 Meillä kompostoidaan Biolanin tehokompostorilla ruokajätteet. Kompostori on todella nopea ja kompostia syntyy suhteellisen paljon. Komposti ei sovellu suoraan kasvien juurille, mutta sitä voi käyttää ikäänkuin katteena maan päällä monivuotisten kasvien tyvellä.
 Kompostia voi käyttää myös kasvimaan ja miks ei kasvilaatikoidenkin maanparannusaineena, mutta sitä käyttäessä on hyvä huolehtia oikeanlaisesta lannoituksesta ja kalkituksesta.
Kompostista liukenee hitaasti ravintoaineita kasville, mutta minun käsittääkseni se ei yksin riitä lannoittamaan kasvia. Ainakin minä lannoittelen kasveja vielä tuon kompostin lisäksi.
 Tällaisella laastipaljulla roudailen kompostia pensaiden juurelle. Komposti ei haise millekään, ja siinä saattaa olla näkyvillä esim. kananmunankuoria.

                                                    Biolanilta lisää tietoa kompostoinnista



perjantai 17. huhtikuuta 2015

Potkutellaan potkupyörällä

Perheen pyörähommeleita olemme tässä hoidelleet, vähän huoltojuttuja ja jopa isompaa remonttia joutunut lasten pyörille tekemään. Perheen pienimies on nyt vähän yli 2 vuotta ja 81 senttiä, hän ei vielä yltänyt pikkuruisimmallakaan olemassaolevalla pyörällä ajamaan, joten hankittiin joponen hänelle potkuttelupyöräksi. Itseasiassa joponenkin on vielä hieman liian suuri ja vain talvikengillä ja pienellä avustuksella tuo potkuttelu luonnistuu. Selvästi tässäkin potkuttelupyörässä pituusraja on se 85 senttiä.

Onneksemme kummi toi pienelle ihmiselle sellaisen pienten potkulaudan, sillä voi surutta jo potkutella kivetyksellä. Hiekkatielle ei olla annettu sitä vielä viedä. Meille on tänä kesänä tulossa asfaltti tänne, jospa sitten potkutellaan enemmänkin näillä vempeleillämme!


keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Pieni, sievä ja nätissä paketissa oleva monitoimityökalu

 Boschin edustaja piti meille kutsutuille bloggaajille informatiivisen luennon ja kiitoksena tähän tilaisuuteen osallistumisesta saimme kotiin postitettuna tällaiset pienet ja sievät Boschin Ixot.
 Ixo on monitoimityökalu, joka on hyvä pitää käden ulottuvissa aina. Siihen on saatavilla mieletön määrä erilaisia lisäosia ja toisaalta perussetilläkin pääsee jo pitkälle. Ixo on muotoiltu mukavasti käteen istuvaksi ja se on kevyt. Tässä Ixon mallissa on mukana myös kätevä valo, joka lisää käyttömukavuutta.
 Meidän saamassamme kauniissa pakkauksessa mukana on rivi erilaisia päitä vääntimeen, näillä aukeaa monenmoiset ruuvit jo. Aivan pakko googletella mitä muita vaihtopäitä laitteeseen on ja kylläpä sieltä löytyikin vaikka mitä!
 Laitteen mukana tulee tietysti oma laturi ja tuo akku on muuten sellainen, ettei se säikähdä sitäkään jos laitetta latailee ennen kun akku edes on loppunut. Itselläni ainakin on vähän taipumista latailla laitteita turhankin tiuhaan, haluan että ne on heti tarpeen tullessa käytettävissä.
Näin kauniissa, meidänkin kodin sisustukseen sopivassa laatikossa minun Ixoni saapui, jos kiinnostuit niin: Täältä lisätietoa Ixosta Myöhemmin pääsette näkemään kuinka Ixo käytännössä kulkee mukana minun elämässäni, mitä sillä oikeasti voi tehdä ja tuunailla. ;)
+

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Pieni tekninen tiedoite

Olen tiedoitellut ennenkin, jos blogiin on tullut muutoksia. Nyt muutin mielestäni hieman selkeämpään suuntaan ulkonäköä ja poistelin todella vanhoja kuvia pois sivupalkeista. 

Tässä ennen kesää meinaan muuttaa blogin ulkonäköä vielä hieman, maltillisesti pikkuhiljalleen. 
Toivottavasti viihdytte jatkossakin lukemassa blogiani. Olette varmasti huomanneet, että blogin sisältö elää vuosien mittaan pikkuhiljaa. Toivon sen tuovan mielekkyyttä ja uusia lukijoita blogilleni. 

Toivepostauksia ja muita ajatuksia saa laittaa tänne suoraan viestinä tai sähköpostilla taijamaija at pp.inet.fi 

Kiitos, kun olet siellä ruudun toisella puolella. =) 

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Hevimmät lannoitteet amppeleille ja muillekin

Biolanin  lannoite"puikot" ovat ennestään täältä minunkin blogista tuttuja tuotteita. Nämä ovat vieneet sydämeni jo aikaisempina kesinä; Mansikkasäkeissä kasvattamani mansikat ovat näitä noin kerran kuukaudessa nauttineet ja kesäkukille olen näitä puikkoja laitellut, helppo ja siisti tapa antaa tarvittava lannoite kasville kun kasville.
 Tuo amppelilannos nimi on muutettu siksi, että kaikille tuo entinen hevi-lannos ei sanonut mitään. Siinähän viitattiin hedelmiin ja vihanneksiin, minulta jos kysytään niin tuo tuote voisi olla vaikkapa nimeltään: lannospuikko kaikille kasveille.
                              Lopuksi vielä kuva, mansikatkin alkavat herätä talven uniltaan.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Unihäiriöisen lapsen jälkimainingeista toipuva äiti..

 Meidän perheessä kärsittiin muinoin ihan järjettömistä uniongelmista, kun toiseksi vanhimmalla lapsella todettiinkin pienenä se unihäiriö. Sen hoitamiseksi ei kyllä paljon voinut tehdä ja oltiinkin silloin vuosia sitten niin väsyneitä, että useimmiten tuntui, ettei jaksa sanoa kissaakaan. Tällä hetkellä tuo 9 vuotta täyttävä unihäiriöinen tapaus nukkuu itsenäisesti ja suht hyvin. Hänen unentarpeensa vuorokaudessa on selvästi vähemmän kuin muilla, mutta pääasia, että hän nukkuu. Ja osaa hän aamuvarhain viideltä/kuudelta herätessäänkin olla hissun kissun herättelemättä suotta meitä muita..
 Unihäiriöiden, allergioiden ja yövalvomisten jälkeen elämä on vähän rauhoittunut vuosien mittaan. Perheen kolme keskimmäistä lasta nukkuu melkein jo yönsä, välillä on kausia kun joku heistä heräilee ja unissaan kävelyä on jonkun verran. Alvin, perheen pienin sai oman sängyn meidän makkariin, mutta tiedättekös: Minä en ole uskaltanut häntä laittaa siihen nukkumaan. Olen odottanut ja odottanut, että kuin ihmeenkaupalla hän oppisi ihan itse sinne menemään ja käymään nukkumaan..
... Ai mitäkö pelkään? -Minä pelkään kuin ruttoa sitä tilannetta, että meillä ei taas moneen vuoteen nukuta. Mieluummin pidän hänet vierelläni ja nukun yöni kun käyn läpi sitä järjetöntä väsymystä mikä aikanaan oli.

Nyt kuitenkin vähän mukavuudenhalustakin haaveilen taas ja yritän hänelle puhua omassa sängyssä nukkumisesta. 2 v neuvolassa maaliskuussa kysyttiin mitenkäs ne yöt menee.. -No... Hyvin vaivalloisesti vastasin ja hetken mietin, että kerronko.. -Kunnes sanoin, että hyvinhän ne menee, kerran yössä, joskus kaksi syödään rintaa meillä. =D Tuota asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että viimeistään sitten kun mies jää heinäkuussa kesälomalle meillä opetellaan tissinsyönnistä öisin pois. =)  Jospa sitten opeteltaisiin myös tuonne omaan sänkyyn nukkuminen?


lauantai 11. huhtikuuta 2015

Projektina aita

 Viimesyksynä meillä alettiin tehdä aitaa pihalle. Etupihasta suurin osa onkin jo aidattu, puuttuu enää pieni pätkä autokatoksen toiselta puolelta. Sitten seuraavana "sivupuolet" tontista. Siellä onkin vielä muutama "muuttuja" jotka pitää miettiä ja jutella läpi.
 Talven yli jätettiin nuo kivihommat tuonne kesken, nimittäin sen verran viimetippaan aidan teko jäi syksyllä, että illat alkoivat olla pimeitä ja aika rajallista tuollaisen tekemiselle. Tässä kevään mittaan pitäisi vähän kuskailla vielä hiekkaa ja kiviä aidan alle.
Jätettiin talveksi myös nuo "tukikepit" nojailemaan aitaa vasten. Siellä on aika isot betonivalut noiden mustien/valkoisten muovijuttujen lähellä, aidan tolppapilarissa (mikä lie virallinen nimi sille?), ei nimittäin haluta, että ihan helpolla tämä aita lähtee kaatumaan. Meillä edellisen kodin pihalla oli edellisten omistajien laittama pieni, köykänen aita, joka liikkui joka ikinen talvi ja melkein kaatui jos lapset nojasivat siihen. Mitään kiipeilytelinettä ei edelleen olla rakentamassa, mutta aita, mikä pysyy paikoillaan.

Kiviprojektin lisäksi minulle jäi aidan maalaus ja tolpan hattujen tilaaminen. Kyselin syksyllä jo tarjouksia hatuista, mutta en vielä tilannut niitä, sillä en ole ihan varma montako niitä tarvitaan koko aitaan. Ihan muutamaa kappaletta ei kannata kerralla tilailla.

Tuosta maalausprojektista minulla on tulossa erikseen oma postaus/postaussarja sitten kun se on ajankohtainen. Ihan vielä ei maalaamaan pysty, mutta kunhan kelit lämpenevät niin alkaa olla sopivampi kelikin maalailla.


perjantai 10. huhtikuuta 2015

Silmuja ja myyrän töitä

 Viimekeväänä sain positiivista palautetta täältä blogin kautta siitä, kun kerroin miten täällä kevät etenee. Sama jatkuu tänäkin vuonna. Minä rakastan kevättä ja juurikin sitä, kun näkee miten luonto herää eloon. Marjapensaissa (herukat ja karviaiset) on mukavat silmut jo, syreenissä on tosi isotkin. Ruusuissa jopa pientä eloa havaittavissa ja punalehtiruusun silmut on jo melko isot.
 Ikäväksemme, ensimmäinen kevät kun meillä näkyy näitä myyrän tuhoja. Onneksi ei ihan järjettömän pahoja ole vielä tullut vastaan, mutta on nämä aina ikäviä. Varsinkin kun yhden omenapuun juurelle on tullut yksi käytävä ja tuolla isojen kivien vieressä olevat tulppaanien sipulit ovat selvästi vierailijalle maistuneet; Sipuleiden kuoria löytyi maan pinnalta käytävän päästä.
 Vaikka olen kuullut naapurustossa motkotusta kissoista, niin meille kissat ovat oikein tervetulleita: Vähentyy hiiri/myyräkanta ympäristöstä ja ehkäpä käärmeillekin jää vähemmän ravintoa. Meidän alue on tunnettu kyy-käärmeistään ja itse pelkään niitä sen verran hysteerisesti, että esim. pihan pyrin pitämään sellaisena, että kyyt tulevat huomatuksi sieltä. Meidän pihassa ei vielä kyytä ole tavattu, toivottavasti ei ihan heti tavatkaan. Uskompa lasten mekkaloinnin ja tömistelyjen auttavan asiaa. Ja senkin, ettei pihamme ole suoraan metsän kanssa tekemisissä.
Sitten vielä köynnöshortensian silmut. Ihanasti nekin alkavat sieltä pullakoitua. Samoin kuin muiden hortensioiden silmut. BellaAnna-hortensia taitaa olla ainoa, missä ei vielä mitään eloa esiinny. Kuutamohortensia ja syyshortensiat on leikattu ja samalla silmut havaittu.

Minulla on haaveissa rakentaa iso rhodo-alue tuonne tontin pohjoispuolelle. On muutama muuttuja vielä, mitkä pitää valmistua ennen sen aloittamista. Sinne haaveilen lisää alppiruusuja ja hortensioita, ne kun ovat sydämeni vieneet jo monta vuotta sitten! =)

torstai 9. huhtikuuta 2015

Tätä minä ainakin olen kaivannut pihalleni (+ sisältää vinkin)

 Olen joskus antanut kehitysehdotuksia Biolanille, en nyt ihan täysin muista missä muodossa mutta tätä havu- ja rodolannoitetta olen heidän valikoimiinsa kaivannut. Se mikä juuri tästä tuotteesta tekee spesiaalin on tämä muoto missä se on! Eli raemaisen/jauhemaisen risteytys. Se ei olekaan epämääräinen, teollisen oloinen jauhe eikä neste, joka laitetaan kastelukannuun ja mietitään sitten, että milläköhän kannulla minä viimeksi lannoitinkaan kasvit ja voikohan sitä käyttää vielä muuhun juttuun.. Vaan se on suoraan kasvin juurelle tai  ihan juuristolle sopiva tuote! Näppärää kun voi vaan laittaa sen sinne ja kastella sitten esim. kasteluletkulla suoraan noita kasveja, ei enää sitä kannujen kanssa läträämistä siinä välissä.
 Tämä tuote myös tuoksuu "aidolle", toisin kuin kilpailijoiden tuotteet joita olen aiempina vuosina joutunut käyttämään. Ja onhan tämä LUOMUA. Ihan ykköstä.
Juuri äsken kävin surauttamassa alppiruusujen juurelle mittakipposelliset (joka toimii myös korkkina tälle purkille) ja kaadoin ämpärilliset lämmintä vettä niiden juurille. Tämä siis vielä vinkkinä teille, joilla myös on pihassa routaa vielä! Kraanasta niin lämmintä vettä kun vaan saa tulemaan noin 10 litraa per kasvi ja sinne vaan maahan, alkaa juuret saada nestekierron taas toimimaan ja ei tuo kevätaurinko vahingoita niin pahasti enää nestehukasta kärsiviä talvehtineita kasveja.



tiistai 7. huhtikuuta 2015

Tänä vuonna ei kalkitakaan nurmikkoa kun lumet sulaa/on sulaneet!

 Kävin ihastelemassa kevättä ja nappasin muutamia kuvia kevään merkeistä. Meillä alkaa perennat pikkuhiljalleen heräillä ja esim. maksaruoho näyttää innostuneen auringosta hyvissä ajoin. Tässä ylemmässä kuvassa karpaattienkello heräilee kevääseen. Se onkin aina ensimmäisiä heräilijöitä perennoista minun pihallani ollut.
 Täällä nämä nykeröt ovat pionien alkuja. Pioneja minulla on aika monenlaisia, ihan kaikki eivät näytä vielä heränneen. Mutta uskalsin entisiä kuivia pionien varsia leikellä jo pois. Minulla on tapana jättää noiden vanhojen osien poisottaminen näin kevääseen. Joskus luin jostain, että se altistaa vähemmän kasvitaudeille kasveja kun saa rauhassa "kuolla" ja sitten vasta keväällä leikellään pois. En tiedä liekkö tuo totta vai tarua.
 Nurmikon seassa minulla on paljon krookuksia ja kirjopikarin liljoja. Minusta on hauskaa kun nuo saavat keväällä rauhassa kukkia ja sitten ensimmäisen nurmikonleikkuun ohella voin ajella huoletta kaikki matalaksi. Minulla ei ole vielä kukkapenkkiäkään, minne niitä laittaa kasvamaan. Kukkapenkit odottelevat vielä sopivampaa aikaa rakennella niitä. =) Suunnitelmat sentään on jo olemassa niillekin.
Keijunlehdet nostattelevat myös itseään eloon. Ei mene kauaa kun piha sen verran kuivahtaa, että pääsee haravoimaan ja roskia ottamaan pois istutusten juurilta. Nythän ne ovat olleet suojaamassa kasveja hallalta.

Sellaisen poikkeuksen teen tänä keväänä, että en lumien sulamisvaiheessa laitakaan nurmikolle kalkkia! -Nimittäin Biolanin uusi nurmikkolannoite sisältää sen kalkin. Se on kauhean kätevää, ei tarvitse enää erikseen kantaa kotiin kalkkia ja nurmikkolannoitetta. Riittää se pussukka kalkkia erikseen niitä tarvitseville kasveille ja nurmikolle voi levitellä vähän myöhemmin tuon lannoite+kalkki-jutun.

Minulla on tapana jättää nurmikon leikkuujäte maatumaan sinne nurmikolle lannoitteeksi, joten tuo kalkitseminen vuosittain tai joka toinen vuosi on aiheellista. Nurmikko tykkää kun siellä on se kalkki, eikä liian happama maa (se sammaloituu).

Mukavaa päivänjatkoa teille!