tiistai 29. syyskuuta 2015

Ensitreffit Strandilla!

 Uudistettuun Iso-Kristiinaan, Lappeenrantaan rantautui viimein Finnkino elokuvateatteri! Finnkino Strand on Suomen 15. Finnkino -elokuvateatteri ja minulla oli kunnia päästä mukaan juhlistamaan kutsuvieraana sen avajaisia.
 Minulle ilta oli siinä mielessä erityinen, että juhlistimme juuri elokuussa mieheni kanssa 10 vuotista parisuhdettamme ja emme tämän yhdessä olon aikana ole koskaan aiemmin käyneet elokuvissa yhdessä. Nämä avajaiset antoivat meille mahdollisuuden viettää viimein yhteiset elokuvatreffit.
 Tämän Lappeenrannan uuden elokuvateatterin herkkumyymälän valikoima on huikea ja sieltä voi käydä noutamassa herkkuja vaikka keskellä päivää, vaikkapa kauppakeskus Iso-Kristiinassa shoppailun lomassa.
 Kaikki näytti olevan niin tyylikästä ja kaunista tuolla elokuvateatterilla ja muutamia yksityiskohtia ikuistinkin tänne blogiin ihasteltavaksi
 Teatterisalin punaiset tuolit olivat laadukkaan kutsuvat ja mikä parasta, niissä oli todellakin hyvin tilaa istua. Jopa pidempijalkaiset ihmiset (joihin minua ei lasketa mukaan) mahtuvat istumaan tuoleissa hyvin
Tämän elokuvateatterin penkkirivit on niin hyvin porrastetut, että vaikka tällainen lyhyen läntä ihminen istuisi missä tahansa paikalla, ei koskaan tule kenenkään pää häiritsevästi eteen. Tässä kuvassa Finnkinon toimitusjohtaja avaa ja julkistaa elokuvateatterin käyttöön
 Nenänpuuterointipaikka eli naistenhuone oli sisustettu kauniisti raikkaan valkealla ja mustalla. Ripaus punaista vanhan, sympaattisen tuolin myötä antoi tilalle pehmeyttä ja lämpöä
 Juhlat olivat oikein lämminhenkiset ja tyylikkäät. Ja uskon, että tämä meidän ensimmäinen elokuvissa käynti johtaa jatkossakin elokuvatreffeihin mieheni kanssa
Kiitos kutsusta ja ONNEA FINNKINO!

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Voihan rasvat!

 Hyvinvointiin ja elämäntapamuutos on tuonut tullessaan uusia juttuja; minulle yksi uusista asioista on kuivapuristettu kookosöljy. Lisään sitä joka aamuiseen kaurapuurooni lusikallisen, raejuustodesilitran seuraksi.
Se antaa minulle juuri niitä oikeanlaisia, hyviä rasvoja ja toisaalta tuo erilaisen, säväyksen siihen, noin 8kk joka aamu syötyyn aamupuuroon. Ihan kivaa, toivottua vaihtelua!

Ruokavalion tarkennus tuli vastaan viime viikolla ja nyt taas pyritään entistä paremmin huomioimaan puhdas, terveellinen ruoka meidän arjessa. =)

lauantai 19. syyskuuta 2015

Miesflunssa

Meillä ollaan taltuteltu miesflunssaa järein asein. Villasukkien, mummonmehun ja levon lisäksi olen tarjoillut miehelleni myös CuraMedin flunssaa helpottavaa juomaa.
 Ja voitonpuolella ollaan jo!
 
CuraMedin tuotteet tehoavat miesflunssan lisäksi myös tavalliseen flunssaan. ;)

Postauksen tuotteet on saatu blogiyhteistyönä.

perjantai 18. syyskuuta 2015

Tarjontaa meille romanttisen ystävillekin

 Henkilökohtaisesti mietin Habitareen mennessäni, että lieneekö tuolla messukeskuksella tarjolla "mitään" meidän kodin henkeen sopivaa. Vaan onneksi sieltä löytyi vaikka mitä!
 Amanda B:llä oli jo ehkä vähän talvistakin ständiä esiteltävänä valkoisine enkelin siipineen
Aivan tyhjin käsin ei kotiin tarvinnut tulla vaan tosiaan muutamia pieniä juttuja omaankin kotiin shoppailin messuilta. Niistä kertonen sitten vähän myöhemmin enemmän.

Mukavaa viikonloppua! Minulla meneekin perjantai ilta ja lauantai opintojen parissa.

torstai 17. syyskuuta 2015

Punaiset juuret, niin mahtavat ja suuret


 Meillä pidettiin viikonloppuna punajuuritalkoot. Nostettiin loputkin punajuuret kasvilaatikosta ylös. Tämän vuoden sato oli noin 10 kiloa karkeasti sanottuna.
 Minulle tämä oli ensimmäinen kerta elämässäni kun punajuuria kasvattelin. Mielestäni oli oikein onnistunut juttu tämä kokeilu. Kolmen viikon päästä pääsemme maistelemaan etikkamaustepunajuuria.
Porkkanoita on tullut myös ihan kivasti. Hyvin on vaan erikokoisia olleet, toiset aika pieniä, toiset jättimäisen suuria. =D Kaikki on kuitenkin kelvanneet lapsille oikein hyvin! Pitkät ja pätkät, pyöreät ja puikulat.

Tiesittekö muuten, että porkkanan voi laittaa maahan jo nyt syksyllä? Syyskylvöt meinasin itsekin tehdä jo ensi kesää ajatellen.


Siemenet näihin molempiin ihanuuksiin saatu täältä, kannattaa käydä kurkkaamassa!

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Keittiöön liittyen minua kiinnosti

 Habitaressa oli erikseen keittiövalmistajien ständit, ja ne olivat oikein kauniit. Kuitenkin minun mieleeni ruokailemiseen ja keittiöasioihin liittyen jäi tämä tanskalaisten suunnittelijoiden suunnittelema kokonaisuus. Jotain 50-luvun henkisyyttä ja tuttuja muotoja Iittalaankin viitaten oli näissä kauniissa astioissa. Tanska lienee minulle henkilökohtaisesti se maa, jonne unelmieni sisustusmatkan haluaisin tehdäkin; Siellä tyylisuunta on sellainen mistä minä olen aina pitänyt.
 Yksi osasto messukeskuksella oli selvästi pyhitetty shoppailulle. Siellä osastolla oli myynnissä muunmuassa nämä hauskat maustesirottimet. Nuo kettu-aiheiset olivat oikein somat, joskaan ei ehkä ihan meidän kodin tyyliset. =)
S.O.U.L -merkiltä rouheaa, maalaisromanttiseen suuntaankin istuvaa jykevyyttä. Vähän jo sellaista meidän kodin henkeenkin sopivaa tyyliä. Ihana värimaailma.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Mitä jäi mieleen Habitaresta?

 Sain jutustella messuilla muutaman eri tuotteen suunnittelijan kanssa, tässä hyllyssä on suomalaisten suunnittelijoiden astioita, näistä kaikilla on taustaa Arabialla työskentelystä ja heidän ajattoman kauniit astiat kielivät mielestäni juuri siitä, että kokemusta ja silmää on todellakin.
 Valaisinosastolta jäi mieleeni se, että aika paljon on kuparin sävyjä, ja noita "käpymäisiä" valaisimia tällä hetkellä tarjolla. Höyhenvalaisimet ovatkin tuttuja jo asuntomessuilta ja niitä siellä ihasteltiinkin ystävättäreni kanssa.
Messukeskuksen näytteilleasettajista jäi mieleeni myös tietynlainen maanläheisyys ja se, että monet ständit siellä liittyivät vahvasti luontoon. Luonto oli tuotu sisustukseen hyvin monella eri tapaa.
Luonnolliset sävyt ja materiaalit olivat kodikkaasti esillä.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Pujahtamassa Jukka Rintalan lakanoihin

 Habitare tapahtumana on Suomen suurin huonekalujen, sisustuksen ja designin ystäville järjestettävistä tapahtumista. Tänä vuonna minulla oli ilo ja kunnia saada toimia yhtenä Habitaren bloggaajista. Messukeskuksen sateenvarjo-koristukset toivat mieleeni Maija Poppasen ja olivat kyllä kauniita ja tämä suurin sateenvarjorypäs oli oikein vaikuttavan näköinen. Noiden sateenvarjojen alla oli korikeinuja, joissa lapset saivat keinua.
 Jukka Rintala sattui hauskasti olemaan juuri minun kohdallani laittamassa pussilakanaa peiton päälle ja minun oli aivan pakko käydä vaihtamassa pari sanaa hänen kanssaan ja pyytää saada ottaa kuva tuosta tilanteesta. Leikkimielisesti facebookissa kerroinkin olevani pujahtamassa Jukka Rintalan lakanoihin tässä kuvassa.
Suomalaisen designin yksi "jätti" on mielestäni Marimekko. Ja omalla ajattomuudellaan ja iättömyydellään siinä on aina vähän sitä jotain. Minä itse olen aina ollut vähän sellainen on/off-tyyppi tuon Marimekon suhteen ja aina ajoittain ripaus marimekkoa tekee minut hyvälle tuulelle.

Tulevan viikon aikana ajastan blogiin muutamia Habitare-postauksia, pääsette kurkistamaan miltä messuilla minun silmin näytti.

Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille!

lauantai 12. syyskuuta 2015

Talvitakki ekaluokkalaiselle



 Vähän aikaa sitten kävin shoppailemassa Polarn O. Pyretissä ja ostin ekaluokkalaisellemme talvitakin. Takki on ostettu reilulla kasvuvaralla ja on kokoa 134. Kuten hihoista näkee, ne on vähän reilut, mutta talveenkin on vielä hetki aikaa ja noiden säätötarrojen ja hihan sisällä olevien lumilukkojen vuoksi hiha asettuu silti mukavasti.
 Takki sai kaverikseen trikoopipon ja tuubihuivin, molemmat raidallisissa kuoseissa. Meillä nuo tuubihuivit ovat olleet tosi suosittuja, pojat tykkäävät käyttää niitä ympäri vuoden ja monella eri tapaa; Esimerkiksi jalkapalloharkoissa päähuivina.
Polarn O.Pyretin ulkovaatteet ovat olleet kyllä ihan lyömättömiä. Ja toisaalta ihanasti yhdisteltävissä monen aiemmin hankitun vaatteen kanssa. Tähänkin takkiin sopivat hyvin tummansiniset, mustat, siniset ja jopa harmaat housut alaosaksi. =)
 
Mukavaa viikonloppua! Minä olenkin lauantaina Habitare-messuilla ystävän kanssa.

perjantai 11. syyskuuta 2015

Eikö uppoo?

 Ainakin meidän perheessä on tuttu tilanne, ettei lasten vitamiinit tahdo upota millään. Ne on oudon makuisia, jauhoisia tai muuten vaan aiheuttavat vastarintaa. Nyt voin sanoa, että eteen tulla tupsahti tuote joka muuten uppoaa!
 Melkein voisin sanoa vanhan sanonnan "tasan ei mee nallekarkit", mutta tässä tapauksessa ne menee. Sillä näitä karkkimaisia Vitanalleja saa ottaa vain yhden päivässä ja se on siinä!
Lapset kuvailivat jopa nallen tuoksua karkkimaiseksi, mausta ja rakenteesta puhumattakaan. =D Voiko olla hauskempaa tapaa huolehtia vitamiinien riittävästä saannista.
Voin sydämestäni suositella, varsinkin nyt flunssakauden alkaessa!

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Arvonta suoritettu!

Habitareen oli siis arvonnassa viisi lippua ja voittajat ovat tässä, ONNEA!


Jennille tuli 2 lippua Habitareen kommentilla;

Jenni ma elokuuta 31, 09.21.00 ip.
Mukana! :)

Tiinalle myös 2 lippua;

Anonyymi to syyskuuta 03, 04.15.00 ip.
Kiva tutustua blogiisi, mukana arvonnassa ^_^ tiina.jokela@biowatti.fi

Ja Skujalalle 1 lippu;

Anonyymi to syyskuuta 03, 04.17.00 ip.
Minäkin mukana! ��
Skujala@kolumbus.fi

Lähetän sähköpostia noille, joiden osoitteet olivat mukana kommentissa, Jenni, voisitko lähestyä minua sähköpostilla taija.myyra@pp.inet.fi?


ONNEA VIELÄ VOITTAJILLE!

lauantai 5. syyskuuta 2015

Gugguluuruu

 Meillä alkaa olla pojilla se vaihe, että ei enää ihan hurjan "lapsellisia" vaatteita haluta käyttää, jotain rennompaakin on aivan pakko hankkia. Pienimmäinen ei pane vielä vastaankaan äidin vaatevalinnoista, mutta haluaa kyllä vaikuttaa aika usein, mitä päälleen laittaa.

Gugguulta tuli perjantaina Drop 1 tälle syys/talvi -kaudelle ja sieltä meille tilattiinkin melkoinen pino vaatteita. Useammat mustat housut hauskoilla sivutaskuilla ja juurikin kuvassa näkyvä avocadon värinen paita oli äidin suosikki sävy tällä kaudella, eli niitä tilasin kahdelle nuorimmaiselle.
Kolmelle pojalle tilasin siis niitä mustia housuja ja pienimmälle vielä mustien lisäksi nämä ihanat vaaleat. Ja tietysti tuon mustan paidan. Muutamia trikoopipoja ja yhden merinovillapipon kahdella tupsulla sekä kaulahuivin pistin tilaukseen myös.

Tässä vielä tuon merinovillapipon kuva. Kuvan haalari lienee tulossa drop 2:ssa ja on "aivan pakko saada "-juttu. ;)

Meillä on Gugguulta ollut aina noita housuja ja ollaan kovasti tykätty. Muut jutut onkin ihan uutta meille.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Omakohtaista kokemusta robottiruohonleikkurista

Tämän kesän se "The juttu" on ollut ehdottomasti robottiruohonleikkuri. Meillä tämä kyseinen vekotin on saanut nimen Pirkko. Meidän Pirkkomme on Boschin indeco 1300. Olen päivittänyt välillä täällä Pirkon kuulumisia ja nyt syksyn alkaessa on luonnollisestikin hyvä palata taas asiaan.

Pirkko on ansainnut paikkansa perheessämme, voin kertoa että meillä oli ehkä pieni epäilys siitä, onko tuo laite ensinäänkään tarpeellinen ja toisekseen hintansa väärti meidän 1200m2 omakotitalon pihallemme. Positiivisena yllätyksenä se on kyllä lunastanut todellakin lupauksensa ja juuri mieheni kanssa listattiinkin sen parhaat ominaisuudet;
  • Vaivattomuus
  • Järjestelmällisyys
  • Vapauttaa selvästi aikaa pihatöistä
Huoltohommia tässä robotissa ei ole juurikaan ollut, aina välillä tulee puhdisteltua (kuvassa näkyy) nuo renkaat nurmikosta, varsinkin jos nurmi on kosteaa leikatessa, se alkaa helposti jumia renkaaseen kiinni.

 Toisinaan Pirkko on onnistunut joutumaan lasten lelujen kanssa tekemisiin, ja muutaman kerran tramboliinin jalat ovat olleet se, minkä päälle se on ajanut ja jumittanut. Keksittiin kuitenkin tramboliinille "lautaviritykset" jalkoihin ja nyt leikkuri osaa sitten kulkea sieltä altakin oikein mukavasti. 

Jos tykkää siististä, huolitellun näköisestä nurmikosta pihalla, niin voin suositella robotin hankintaa. Sen avulla se on aina sitä, oli sinulla aikaa tai ei nurmikon leikkuulle. Minun mielestäni tuo laite maksaa hintansa pois ajansäästöllä. Ja toisaalta sillä, että ei tarvitse olla ostamassa bensaa koneeseen, siistimässä jalkineita kun ajelee ylipitkäksi kasvanutta nurmikkoa, olla leikkaamassa nurmikkoa kun vieraat on kohta saapumassa jne. 

Muutama tuttu on innostunut ostamaan robottinsa nyt kun on nähnyt sen meillä tosi toimissa. En uskalla toisten suulla puhua, mutta sanoisinko, että vertaillessa eri merkkien robotteja tämän Boschin järjestelmällisyys on noussut ehdottomana ominaisuutena esiin. 

Hyvää viikonloppua kaikille!

 

tiistai 1. syyskuuta 2015

Elämäntapamuutos jatkuu, vaikka en siitä huutele

Olen kertonut keväällä teille blogin lukijat perheemme elämäntapamuutoksesta.  Muutoksen tukena minulla on ollut helmikuusta kesäkuulle ryhmä, jonka kanssa liikkuminen on ollut, no ei nyt ehkä mukavaa, mutta siedettävää. Siedettävämpää kuin yksin liikkuminen. Se, mihin olen ollut hieman pettynyt, on ollut se asia etten tosiaan ole alkanut nauttia liikkumisesta vieläkään. Pakon omaisesti olen suoritutunut viidestä liikuntakerrasta/viikko ja that`s it. Suurempi muutos elämässämme on ollut ruokavalion kohennus. Puhdasta, terveellisempää ja laadukasta ruokaa olemme syöneet. Kesän aikana annoin itselleni luvan livetä dietistä, mutta nyt ollaan arjen astuttua mukaan kuvioihin taas tiukentaneet sitä. Liikuntaharrastuskin jatkuu nyt syyskuun alussa ja aion olla armoton itselleni sen suhteen tälläkin kertaa.

Se, mikä minulla on ollut viimeaikoina pinnalla, on ollut tähän projektiin liittynyt väistämätön painon putoaminen. Keväällähän painoa lähti 15 kiloa, mikä nyt sinänsä raskaan sarjan ihmisessä ei ole edes järisyttävän paljon. Ja kesän mittaan noin 2,5 kiloa on tullut painoa takaisin. Minulla ei ole kiire minnekään painonpudotuksen tai siihen liittyvien asioiden kanssa, enkä edes pidä sitä yksinään mitenkään oleellisena tässä meidän elämäntapamuutoksessa vaan terveyden edistäminen on se pääasia ja parasta tässä.

Tämä projektimme on tuonut minulle monenlaisia ajatuksia ja joidenkin ihmisten käytös on hämmästyttänyt minua. Surullisinta ylipainoisen ihmisen silmin on se, että ihmiset jotka ovat sitä painoa ääneen kauhistelleet ja ulkonäköä arvostelleet, ovat olleet painon pudottua ihan hiljaa. Ne, jotka ovat loukanneet ja satuttaneet sanoillaan, eivät "näe" muutosta eivätkä kannusta millään tapaa.
Ilmeisesti lihavuutta saa arvostella joidenkin mielestä ja lihavalle sanoa mitä lystää. Tämä on asia, jonka kanssa en todellakaan ole yksin, siis tämä arvostelu. Olen tästä saanut kuulla vertaisryhmien kautta aika monelta muultakin.

Toivottavasti en itse koskaan arvostele toisen ihmisen lihavuutta loukkaavalla tavalla, Tottahan huolissaan saa olla ja huolen osoittaa, mutta kypsyyttä ja välittämistä on myös se, että sen huolensa osoittaa kauniisti. Sanansa voi valita paremminkin.

Onneksi olen saanut kohdata myös positiivista palautetta, aika paljonkin. Ja jopa ihmiset jotka eivät tiedä tästä elämäntapamuutoksesta, ovat havainneet muutoksen. =)

Meillä nautitaan tulevana talvena vielä entistä enemmän marjoista, sienistä ja muusta omasta sadosta, jota olemme pakastelleet. Lähilihaa ostetaan suoraan tilalta ja täysjyvätuotteethan ovat olleet koko ajan käytössämme. Aika näyttää, miten projekti etenee! Nyt on jo vuosi tullut täyteen siitä, kun ajatukset elämäntapamuutoksesta ensikertaa mieleeni tulivat ja tehtiin ensimmäiset muutokset.

Mukavaa viikon alkua!!!