Meijän pikku Alppu on ollut viimepäivinä vähän kiukkupussi. Taitaa tehdä hampaita Alpulle.
Toivotaan, että viikonloppu kirvoittaisi Känkkäränkän pois meiltä ja saataisiin taas rauha taloon!
HAUSKAA VIIKONLOPPUA TEILLE!
Unelmakodin toteuttamisprojekti pidemmän kaavan mukaan. Lifestyle, rakentaminen ja nikkarointi, piha ja puutarha, hyötykasvit, lapsiperheen elämä
perjantai 31. tammikuuta 2014
torstai 30. tammikuuta 2014
Aina mulla käy näin..
Nämä kuvissa olevat jutskat koin sellaisina harkinnassa olevina juttuina. Vaaleanroosat Chinos-housut ihan minulle itselleni olisi aikas herkulliset..
Armelias ja ehkä imetystä ajatellen anteliaskin kaula-aukko tässä topissa on aika kiva.. Ja tämä on juuri sellainen vaatekappale jota voi käyttää melkein minkä tahansa yläosana.
"Vinksinvonksin" hame, aika kiva. Kuvan mallilla on aika lyhyt tämä hame, epäilenpä että tällaiselle alle 160 senttiselle tämä on iha mukava, polvipituinen tai hieman alle.. Väri on monikäyttöinen.
Minun suosikkipaita neljälle pienimmälle pojalle on tuo reippaan viheä avaruuspaita..
..kun taas pojat itse innostuivat näistä pikkubusseista keltaisessa paidassa..
..nähtäväksi jää mitä kutsuilta tulee tilattua, olen antanut lasten itse valita omat juttunsa. ;)
Nyt vaan omia kutsuja odottelemaan.
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Klassikkovaatteita pienille herroille
Taidan olla hulluna vauvojen neuletakkeihin ja alan jo epäillä, että meillä on vauvan neuleita ihan joka lähtöön. Nämä kaikki ovat Henkkamaukan edullisia juttuja ja kaikki mielestäni hyvinkin sellaisia, ettei ajan hammas näihin pääse puremaan.
Siinä vielä tuon raitaneuleen pieni yksityiskohta, napit kaula-aukossa. Puettavuus on aina pienten palleroisten vaatteissa tärkeää!
Henkseleitä paukutellen meinataan mennä koko perhe perhevalokuvaan.. Tai ainakin osa meistä saa päälleen ihanan vanhan tyyliset henksulit.
Siinä vielä paitojen ja neuleiden viereen ilmestynyt housuläjä, harmaat vuorelliset reisitaskuhousut ja parit farkut.
Vaarinpaitoja, vaaleaa harmaata, vähän tummansinistä.. Siitä on meidän lasten kevätvaatetus tehty.
Jään odottamaan kesää vasten Meandi:n väripläjäystä meidän vaatekomeroon.
Ps. Tämä ei ollut blogiyhteistyö ;)
tiistai 28. tammikuuta 2014
Kukkateetä
Meillä ei juoda ollenkaan kahvia, tai siis minä tai mies ei juoda. Mies on joskus juonut, mutta itsehän en ole kun ihan lapsena, alle kouluikäisenä. Juodaan sitten teetä senkin edestä. Meillä on selvästi ollut erilaisia tee-kausia, välillä on ollut ihan makuteet in, sitten taas vihreä tee ja musta tee, milloin mikäkin. Minun suosikkini on aina vaan musta tee sokerilla ja maidolla. Juon siis teeni "hopeateenä" kuten jotkut sitä sanovat. Mies juo ihan sellaisenaan.
Sain vähän aikaa sitten kaverilta tällaisia hauskoja palleroita, jotka hän on ostanut Kiinasta. Nämä hauskat pallerot voi olla monelle jo tuttuja, itse olin nähnyt näitä aiemmin vain tv:ssä, ei ole KOSKAAN missään kaupassa tullut vastaan (hihkaskaa heti, mistä näitä saa?!). Minulla on tapana valmistaa tee vieraille jos heitä on enemmän kuin yksi tai jos juojia ylipäätään on vähän reilummin, niin "puruista" tai siis irtoteestä. Olen hankkinut sitä varten pannun jossa on oma suodattimensa keskellä pannua. On minulla sellaisia "sihtejä" jotka laitetaan roikkumaankin, mutta tämä pannu on ollut ihan huippu ja kauniskin vielä.
Palaan näihin palleroihin. Nämä ovat teetä, jotka ovat tuollaisen kukan muodossa (en osaa kertoa valitettavasti enempää), ne kuumassa vedessä mukavasti avautuvat isoksi kukaksi. Aika kaunista mielestäni..
Yhdestä pallerosta voi saada kolmekin pannullista teetä, kun vaan muistaa tuon kukan huuhtoa ja laittaa jääkylmään veteen..
Muutamassa minuutissa kukasta tulee pannullinen maistuvaa teetä..Ja onhan tämä eräänlainen "ohjelmanumero" seurata tuon kukan avautumista.
Tässä vielä kuvaa pannustani, tähän kuuluu myös hopeanvärinen kansi ja se suodatin, mutta kukan kanssa sitä ei tarvita.
Kukka näkyy pannun läpi kivasti. Sain näitä kahdenlaisia, ja toivon että jostain saisin ostettua lisää, koska ei nämä loputtomasti riitä. =) Paljon hauskempia kuin se irtotee.
Ja teen kanssa tietty muffareita ja sämpylöitä. ;) Tervetuloa päiväteelle!
Sain vähän aikaa sitten kaverilta tällaisia hauskoja palleroita, jotka hän on ostanut Kiinasta. Nämä hauskat pallerot voi olla monelle jo tuttuja, itse olin nähnyt näitä aiemmin vain tv:ssä, ei ole KOSKAAN missään kaupassa tullut vastaan (hihkaskaa heti, mistä näitä saa?!). Minulla on tapana valmistaa tee vieraille jos heitä on enemmän kuin yksi tai jos juojia ylipäätään on vähän reilummin, niin "puruista" tai siis irtoteestä. Olen hankkinut sitä varten pannun jossa on oma suodattimensa keskellä pannua. On minulla sellaisia "sihtejä" jotka laitetaan roikkumaankin, mutta tämä pannu on ollut ihan huippu ja kauniskin vielä.
Palaan näihin palleroihin. Nämä ovat teetä, jotka ovat tuollaisen kukan muodossa (en osaa kertoa valitettavasti enempää), ne kuumassa vedessä mukavasti avautuvat isoksi kukaksi. Aika kaunista mielestäni..
Yhdestä pallerosta voi saada kolmekin pannullista teetä, kun vaan muistaa tuon kukan huuhtoa ja laittaa jääkylmään veteen..
Muutamassa minuutissa kukasta tulee pannullinen maistuvaa teetä..Ja onhan tämä eräänlainen "ohjelmanumero" seurata tuon kukan avautumista.
Tässä vielä kuvaa pannustani, tähän kuuluu myös hopeanvärinen kansi ja se suodatin, mutta kukan kanssa sitä ei tarvita.
Kukka näkyy pannun läpi kivasti. Sain näitä kahdenlaisia, ja toivon että jostain saisin ostettua lisää, koska ei nämä loputtomasti riitä. =) Paljon hauskempia kuin se irtotee.
Ja teen kanssa tietty muffareita ja sämpylöitä. ;) Tervetuloa päiväteelle!
maanantai 27. tammikuuta 2014
Yksi inhokeistani kautta aikojen!
Olen saanut kevättä rintaan niin paljon, että olen tyhjennellyt yli 2 vuotta sitten pakkaamiani muuttolaatikoita, myynyt kaikkea turhaa ja ylimääräistä pois ja saanut aika kivasti tyhjää kaappitilaa ja turhaa roinaa eteenpäin viimeisen viikon ajan. IHANAA! Keväällä tulee jostain sitä energiaa ja se on pakko jotenkin käyttää sitten.
Minulle tämä kevät erityinen ja jännittäväkin. Olen hakenut Tampereelle ja Jyväskylään kouluihin ja jännityksellä odottelen yhteishakua ja sen tuloksia muutenkin.
MUKAVAA VIIKON ALKUA KAIKILLE! Toivotaan, että aurinkoisia päiviä olisi aina vaan lisää ja kaikki ihmiset saisivat hurjasti energiaa siitä.
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Emmaljunga Twin city cerox 360 Sisarusrattaat *bloppis*
lauantai 25. tammikuuta 2014
Asennevammani on parantunut
Ensinäänkin kiitos ystäväpariskunnalle ihanasta lahjasta rajan takaa. Olen haaveillut maatuskasta jo vuosia, nyt se vihdoin on minulla, vieläpä ihan minun näköiseni maatuska. =) Tämä nähtävästi on Viipurista ostettu.
Mehän asutaan Lappeenrannassa ja täällä asuu ja käy paljon venäläisiä rajanaapureita. Se mikä minulle on tämän 15 vuoden aikana, jonka tässä kaupungissa suunnilleen olen asustellut, on ollut positiivinen yllätys tutustua venäläisiin naapureihin ja hieman heidän kulttuuriinkin. Minulla on myös ollut pitkään venäläinen työkaveri. Vaikka minullekin on lapsena jo iskostettu kaikenlaisia asenteita rajanaapureita kohtaan, voin kertoa että nämä asenteet ovat rapisseet jo aikapäiviä sitten pois: Olen saanut rikastuttaa elämääni NIIN paljon näiden venäläissyntyisten ihmisten myötä. Niin ystävällisiä ja vieraanvaraisia he ovat olleet. Aina olen ollut tervetullut ja saanut kokea heidän kanssa kyläillessäni pelkästään positiivisia asioita. Viimeksi uutena vuotena pääsin maistelemaan venäläishenkisiä uudenvuoden herkkuja naapuriin.
Shoppailijoita täällä Lappeenrannassa rajan takaa kyllä riittää. Sen huomaa jo liikenteestä, täällä on kaupungissa ja valtateilläkin aivan eri liikennekulttuuri kuin muualla päin Suomea. Venäläiset kuljettajat ovat ihan oma lukunsa, en aio heistä tässä blogissa alkaa sen enempää kirjoitella. Myös ostoskeskuksissa ja erityisesti kaupan kassoilla venäläisillä tuntuu olevan erilainen käsitys esim. jonottamisesta kuin meillä Suomalaisilla. Ja se mikä hassua, tässä kaupungissa olen törmännyt kolmeenkin ilmiöön: Opaskyltteihin ja myyjiin jotka ovat VAIN venäjänkielisiä, ostosrajoituksiin esim. vaippapaketteja/pesuaineita rajoitetaan joissain kaupoissa niin, että niitä saa ostaa vaan tietyn määrän kerrallaan ja kolmas hauska ilmiö joka liittynee venäläisostajiin on se, että täällä on jopa kauppoja joihin käy ruplat! En tiedä onko tämä ennen kuulumatonta, mutta minulle se on aika eksoottista.
Minä henkilökohtaisesti olen huomannut, että venäläiset "ovat omissa oloissaan" shoppailureissuilla, mutta voin sanoa että ainakin kerran viikossa minulta tullaan kyselemään asioita kaupassa; Missä sijaitsee mikäkin tuote tai muuta vastaavaa. Ehkäpä he olettavat minunkin puhuvan venäjää, valitettavasti en edes ymmärrä sitä kuin yksittäisiä sanoja. Olen kyllä tässä miettinyt, että vieläkö vanhoilla päivillä pitää alkaa venäjän kieltä opiskelemaan, edes ne perusasiat, että pärjäisi tuolla kauppareissuilla kun jotain kysellään. Aika harva heistä englantia alkaa minun kanssani puhua. Elekielellä olen venäläisten kanssa pärjännyt onneksi vielä toistaiseksi. ;)
Sinänsä koen venäläiset täällä Lappeenrannassa hyvinkin tärkeäksi asiaksi: Ovathan se ISO ostovoima ja yksi elinehto monelle yrittäjälle täällä. Kuinka paljon he tuovatkaan rahaa meille ja uusia ostospaikkoja. Enpä usko, että Ikeaakaan tänne rakennettaisi ilman venäläisten ostovoimaa.
Olen huomannut viimeaikoina, että myös minun blogini on huomattu rajan takana. Pieni osa blogini ulkomaan lukijoista tulee venäjältä. Ihanaa! Harmi, etten itse osaa venäjäksi tervehdystä laittaa heille, toivon kyllä että minun joku suomenkielitaitoinen venäläinen nämä terveiset täältä lukee! HYMYILLÄÄN KUN TAVATAAN!
Mehän asutaan Lappeenrannassa ja täällä asuu ja käy paljon venäläisiä rajanaapureita. Se mikä minulle on tämän 15 vuoden aikana, jonka tässä kaupungissa suunnilleen olen asustellut, on ollut positiivinen yllätys tutustua venäläisiin naapureihin ja hieman heidän kulttuuriinkin. Minulla on myös ollut pitkään venäläinen työkaveri. Vaikka minullekin on lapsena jo iskostettu kaikenlaisia asenteita rajanaapureita kohtaan, voin kertoa että nämä asenteet ovat rapisseet jo aikapäiviä sitten pois: Olen saanut rikastuttaa elämääni NIIN paljon näiden venäläissyntyisten ihmisten myötä. Niin ystävällisiä ja vieraanvaraisia he ovat olleet. Aina olen ollut tervetullut ja saanut kokea heidän kanssa kyläillessäni pelkästään positiivisia asioita. Viimeksi uutena vuotena pääsin maistelemaan venäläishenkisiä uudenvuoden herkkuja naapuriin.
Shoppailijoita täällä Lappeenrannassa rajan takaa kyllä riittää. Sen huomaa jo liikenteestä, täällä on kaupungissa ja valtateilläkin aivan eri liikennekulttuuri kuin muualla päin Suomea. Venäläiset kuljettajat ovat ihan oma lukunsa, en aio heistä tässä blogissa alkaa sen enempää kirjoitella. Myös ostoskeskuksissa ja erityisesti kaupan kassoilla venäläisillä tuntuu olevan erilainen käsitys esim. jonottamisesta kuin meillä Suomalaisilla. Ja se mikä hassua, tässä kaupungissa olen törmännyt kolmeenkin ilmiöön: Opaskyltteihin ja myyjiin jotka ovat VAIN venäjänkielisiä, ostosrajoituksiin esim. vaippapaketteja/pesuaineita rajoitetaan joissain kaupoissa niin, että niitä saa ostaa vaan tietyn määrän kerrallaan ja kolmas hauska ilmiö joka liittynee venäläisostajiin on se, että täällä on jopa kauppoja joihin käy ruplat! En tiedä onko tämä ennen kuulumatonta, mutta minulle se on aika eksoottista.
Minä henkilökohtaisesti olen huomannut, että venäläiset "ovat omissa oloissaan" shoppailureissuilla, mutta voin sanoa että ainakin kerran viikossa minulta tullaan kyselemään asioita kaupassa; Missä sijaitsee mikäkin tuote tai muuta vastaavaa. Ehkäpä he olettavat minunkin puhuvan venäjää, valitettavasti en edes ymmärrä sitä kuin yksittäisiä sanoja. Olen kyllä tässä miettinyt, että vieläkö vanhoilla päivillä pitää alkaa venäjän kieltä opiskelemaan, edes ne perusasiat, että pärjäisi tuolla kauppareissuilla kun jotain kysellään. Aika harva heistä englantia alkaa minun kanssani puhua. Elekielellä olen venäläisten kanssa pärjännyt onneksi vielä toistaiseksi. ;)
Sinänsä koen venäläiset täällä Lappeenrannassa hyvinkin tärkeäksi asiaksi: Ovathan se ISO ostovoima ja yksi elinehto monelle yrittäjälle täällä. Kuinka paljon he tuovatkaan rahaa meille ja uusia ostospaikkoja. Enpä usko, että Ikeaakaan tänne rakennettaisi ilman venäläisten ostovoimaa.
Olen huomannut viimeaikoina, että myös minun blogini on huomattu rajan takana. Pieni osa blogini ulkomaan lukijoista tulee venäjältä. Ihanaa! Harmi, etten itse osaa venäjäksi tervehdystä laittaa heille, toivon kyllä että minun joku suomenkielitaitoinen venäläinen nämä terveiset täältä lukee! HYMYILLÄÄN KUN TAVATAAN!
perjantai 24. tammikuuta 2014
Miun vinkit aleen
Melko hyvin pystyy jo seuraavalle talvelle koot miettimään, jos on vähänkin seurannut oman lapsensa kasvua. Minulla ainakin on aina sattunut sopivia ostoksia tulemaan. Nyt ostin Boby haalarin meidän Alvinille, harmaan värisenä ensi talvea odottelemaan. Hinta ei enää päätä huimaa kun on -40 prosenttia alennukset. Tämän tilasin Reiman verkkokaupasta (www.reimashop.fi) koska en vaan jaksanut lähteä enää uudelleen Reiman outlettiin penkomaan. Otin harmaan, se on sellainen varma, neutraali perusväri johon löytyy sitten myssyt ja rukkaset vaikka myöhemminkin jos ei entisissä satu olemaan. Nämä "perusjutut" on helppoja ostaa alesta, niihin ei luultavasti kyllästy seuraavana talvena.
Ostin alesta isommille pojille myös muutaman takin. Niistä en tähän postaukseen laita sen enempää, mutta siis näitä lämpimiä, klassisen mallisia untuvatakkeja pyörittelin myös verkkokaupan ostoskorissa ja outletissakin käsissäni. Myös punaisena ja keltaisena ovat I H A N A T. Eikä mallikaan "vanhene" muutamassa talvessa.
Lueskelin Reiman untuvatakkien eettisyyttä, niin kyllä ne on elintarviketuotannon kautta tulleita nuo untuvat takkien sisällä, uskaltaa siis ostaa.. Nyt kun on taas ollut pinnalla nuo jutut, jossa elävältä eläimeltä viedään höyhenet, untuvat tai karvat.. Näistä takeista muuten saa nuo karvareunat pois, jos haluaa vaihtelua takkiin. Muuttuu ilme hetkessä. =) Ja miten ihanan näköiset olisikaan punaisella pipolla ja rukkasilla tämäkin takki. Tosin mustan kanssahan kävisi mikä tahansa muukin väri hyvin.
Minun vinkit aleen
- Selvitä mitä sinulla jo on, mitä puuttuu. Voitko ostaa seuraavalle talvelle jo jotain. Laita vanhat vaatteet kiertoon/kirpparille
- Huomioi oma makusi, onko se jo vakiintunut, älä osta sellaista josta et ole ihan varma luultavasti se alkaa tuntua väärälle valinnalle kotona
- Alennusmyynnin "loppupuolella" prosentit on jo isommat. Huomioi se kun lähdet aleen. Voit myös ennakoida ja seurata onko jotain tuotetta paljon tallella, voitko odotella vielä hinnan laskemista
- Rukkaset ei yleensä muutu oleellisesti vuodessa. Perusvärisiä rukkasia kannattaa ostaa alesta jemmaan
Meillä on tällaisia luteita!
Huomaattehan: Tänään meillä oli väriteemana sini-valko-punainen kaikilla lapsilla vaatteissaan. ;)
Meillä odotellaan kovasti viikonloppua. Pojat ovat saanet useammankin synttärikutsun samalle viikonlopulle ja juhlimaan olisi kova hinku päästä. Vanhin pojista meinaa yöpyä ystävineen laavulla. =)
HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!
torstai 23. tammikuuta 2014
Reiman kevät 2014
Ehkäpä tässä olisi meidänkin pojille vaihtoehdot, "kumman haluat, punaisen vai harmaan?" . Kysyin ja KAIKKI heistä haluaisi tuon punaisen. Jään kuitenkin vielä odottelemaan, että pääsen näkemään nämä livenä ja valitsen vasta sitten.
Uusi juttu housuissa muuten pisti myös silmääni: Punaiset henkselit! Nekin on oikein kivaa vaihtelua vuosia samanlaisena olleille henkseleille. Noitapa on sitten hyvä paukutella.
Kuvat: Reiman mediapankista
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
Tervetuloa kevään Me&I:t!
Yoga housut ovat saaneet vähän uutta ilmettä napeilla, minua tosin vähän jänskättää onko kuvassa vilahtava raidallinen vaaleanpunainenkin paita tulevaa mallistoa. ;)
Meille äideille tyylikästä ja vaaleaa harmaata. Tuo musta paita on luultavasti tuleva suosikkipaitani. ;)
Mitäköhän ihanaa mallistosta meidän pojille löytyneekään? Joka mallistosta meille on aikas paljon tullut tilattua..Ei noita vaan voi vastustaa.. ;)
Pidän omat Meandi kutsuni 9.2 sunnuntaina klo 16 alkaen, tervetuloa kynnelle kykenevät! -Milloinkas sinun kutsusi ovat..? ;)
Ps. Tämä ei ole blogiyhteistyö
tiistai 21. tammikuuta 2014
Kohta ei ole enää vauvaa meillä..
Lauantaina nappasin kännykällä pari kuvaa hieman huonoissa valaistusolosuhteissa ja liikkuvasta kohteesta, esitelläkseni Alvinin kummille hänen ostamaansa kylpytakkia pienen miehen päällä. Saunan raikkaana ja lähes nakuna poika saikin entistä enemmän vauhtia nelivetoonsa ja nautti selvästi tuosta hetkestä. Kuvissa se ei ehkä niin näy, kännykän valokuvaukseen liittyvä valo vähän tuntuu ihmetyttävän Alvinia..
Meillä alkaa olla tämä vauvavuosi lopuillaan. Ja taaperoituminen aluillaan. Olenhan täällä blogissakin kertonut, miten mahtava ja hyvin nukkuva vauva meillä on rauhallisella luonteella varustettuna. Ympäristö on tällä hetkellä Alvinille mielenkiintoinen asia ja joka paikkaan pitää mennä katselemaan, tutustumaan ja maistelemaan. Kuinkahan monet kerrat hän onkaan syönyt roskia milloin rikkapelliltä joka on unohtunut tyhjentää tai pöydän alta.. Alvin ei juuri nyt ole kiinnostunut mistään leluista, musiikkivehkeistä tykkää jos saa itse aiheuttaa ääntä. Hänellä onkin oma sähköpiano jota sitten soittelee ja tanssahtelee sen mukana. Tanssiminen, maailmaan tutustuminen ja puheharjoitukset tuntuu olevan tämän hetken juttu.
Täysin "ongelmatonta" meidän elämä Alvinin kanssa ei ole, vahva peruna-allergiaepäily (kahdella veljelläkin oli), kotimaiset viljat ja maitotuotteet olemme pitäneet hänestä kaukana. Ruis ja venhä sekä kananmuna on aiheuttaneet allergisia oireita, joten nämä allergia-asiat tulee jossain vaiheessa ehkä enemmänkin tapetille ja selvitettäväksi. Alvin on ollut meidän edellisiin lapsiin nähden kuitenkin helppo koska allergiat ovat ilmenneet niin eri tavalla ja olemme osanneet niitä jo kuulostellakin. Lisäksi Alvin on ollut huomattavasti terveempi vauva kuin isot veljensä olivat. Alvinin kasvu on ollut myös pienoinen päänvaiva, mutta se taas tuntuu olevan asia jolle ei paljon äitinäkään voi tehdä mitään. Alvin on jotenkin todella hassu, viehättävä pikku-ukkeli.
Tällaisia vauvakuulumisia meiltä. Maaliskuussa päästään juhlimaan sitten jo ekoja synttäreitä!
Meillä alkaa olla tämä vauvavuosi lopuillaan. Ja taaperoituminen aluillaan. Olenhan täällä blogissakin kertonut, miten mahtava ja hyvin nukkuva vauva meillä on rauhallisella luonteella varustettuna. Ympäristö on tällä hetkellä Alvinille mielenkiintoinen asia ja joka paikkaan pitää mennä katselemaan, tutustumaan ja maistelemaan. Kuinkahan monet kerrat hän onkaan syönyt roskia milloin rikkapelliltä joka on unohtunut tyhjentää tai pöydän alta.. Alvin ei juuri nyt ole kiinnostunut mistään leluista, musiikkivehkeistä tykkää jos saa itse aiheuttaa ääntä. Hänellä onkin oma sähköpiano jota sitten soittelee ja tanssahtelee sen mukana. Tanssiminen, maailmaan tutustuminen ja puheharjoitukset tuntuu olevan tämän hetken juttu.
Täysin "ongelmatonta" meidän elämä Alvinin kanssa ei ole, vahva peruna-allergiaepäily (kahdella veljelläkin oli), kotimaiset viljat ja maitotuotteet olemme pitäneet hänestä kaukana. Ruis ja venhä sekä kananmuna on aiheuttaneet allergisia oireita, joten nämä allergia-asiat tulee jossain vaiheessa ehkä enemmänkin tapetille ja selvitettäväksi. Alvin on ollut meidän edellisiin lapsiin nähden kuitenkin helppo koska allergiat ovat ilmenneet niin eri tavalla ja olemme osanneet niitä jo kuulostellakin. Lisäksi Alvin on ollut huomattavasti terveempi vauva kuin isot veljensä olivat. Alvinin kasvu on ollut myös pienoinen päänvaiva, mutta se taas tuntuu olevan asia jolle ei paljon äitinäkään voi tehdä mitään. Alvin on jotenkin todella hassu, viehättävä pikku-ukkeli.
Tällaisia vauvakuulumisia meiltä. Maaliskuussa päästään juhlimaan sitten jo ekoja synttäreitä!
maanantai 20. tammikuuta 2014
Pakkasen pureman piristys
Kuuma kaakao on aivan ihana pakkaspäivän välipala, varsinkin jos on ulkoillut ensin oikein kunnolla.
Olen yrittänyt saada pakastimia mahdollisimman tyhjiksi, että saisin ne sulatettua. Ehkä on liikaa toivetta, jos yrittäisin saada toisen pakastimesta jo tyhjilleen.. Meillä menee tosi paljon marjoja talven mittaan, ollaan opittu viimein hommaamaan niitä pakastimet täyteen syksyllä, aiemmin meillä lähes joka vuosi oli viimeistään joulukuussa pakastimen marjat jo syöty.
Normaalitalvena ulkoilutan petivaatteet kerran viikossa. Tänä talvena se on ollut mahdotonta kun on koko ajan ollut niin märkää: Nyt se taas onnistuu. Ja se jos mikä on ihan huippua kun on tuuletetut ja raikkaat tyynyt ja täkit! Petivaatteet meillä pyritään vaihtamaan myös joka viikko tai tarpeen mukaan.
Blogin suhteen tässä keväällä on tulossa mukavia juttuja, lasten kevätvaatteista, tämän kevään kenkäasiaa ja postaus Alvinin ensiaskelkengistä yhteistyönä erään mahtavan lasten kenkäkaupan kanssa. Perheemme käy perhekuvassa piakkoin ja toivonmukaan saan esitellä teille tämän kevään Finlaysonin mallistoakin. Unohtamatta muumibuumia, lupaan että tänä vuonna muumit ovat mukana blogissa useaan otteeseen. Tämän enempää en uskalla teille paljastella ja arvontoja voin lupailla teille tänäkin vuonna. ;)
Talvista viikonalkua teille blogini seuraajat!
Olen yrittänyt saada pakastimia mahdollisimman tyhjiksi, että saisin ne sulatettua. Ehkä on liikaa toivetta, jos yrittäisin saada toisen pakastimesta jo tyhjilleen.. Meillä menee tosi paljon marjoja talven mittaan, ollaan opittu viimein hommaamaan niitä pakastimet täyteen syksyllä, aiemmin meillä lähes joka vuosi oli viimeistään joulukuussa pakastimen marjat jo syöty.
Normaalitalvena ulkoilutan petivaatteet kerran viikossa. Tänä talvena se on ollut mahdotonta kun on koko ajan ollut niin märkää: Nyt se taas onnistuu. Ja se jos mikä on ihan huippua kun on tuuletetut ja raikkaat tyynyt ja täkit! Petivaatteet meillä pyritään vaihtamaan myös joka viikko tai tarpeen mukaan.
Blogin suhteen tässä keväällä on tulossa mukavia juttuja, lasten kevätvaatteista, tämän kevään kenkäasiaa ja postaus Alvinin ensiaskelkengistä yhteistyönä erään mahtavan lasten kenkäkaupan kanssa. Perheemme käy perhekuvassa piakkoin ja toivonmukaan saan esitellä teille tämän kevään Finlaysonin mallistoakin. Unohtamatta muumibuumia, lupaan että tänä vuonna muumit ovat mukana blogissa useaan otteeseen. Tämän enempää en uskalla teille paljastella ja arvontoja voin lupailla teille tänäkin vuonna. ;)
Talvista viikonalkua teille blogini seuraajat!
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Reimat on ice
Kahdella pojista on ollut nämä Reimatec plus haalarit, jotka ovat osoittautuneet ihan loistaviksi kestoltaan. Ihan nappivalinta tällaiselle äidille joka haluaa vaatteen näyttävän hyvältä kovasta käytöstä huolimatta.
Rukkasia sensijaan meidän pojilla menee aika tehokkaasti, niitä ei voi oikein ajatella montaa talvea pidettävän sen verran kulahtaneet ne jo talven päätteeksi aina tuppaa olemaan. Oli ne rukkaset mitkä hyvänsä. Reimatecin rukkasia meillä on aina, koska niiden kanssa ei tarvitse huolehtia, onko kädet kuivat/lämpimät.
Meillä muuten on lasten kanssa tavoitteena opetella itse sitomaan luistimen nauhat ennen kouluun menoa. Se kamala rumba siellä koululla ekaluokkalaisten ja joidenkin tokaluokkalaistenkin kanssa ei käy kateeksi, opettajan asema on ihan järkky.
-17 oli aamupäivällä mittarissa, iltapäiväksi hieman lämpenee aina. Meillä pienimmäinen nukkuu pitkät päiväunet vaunuissa ulkona säällä kun säällä (no ehkä yli 20 astene en enää nukuttele!) kun ei oikein sisällä edes osaa päivällä nukahtaa.. Meillä on pärjätty hyvin Reiman Newborn toppahaalarilla (62/68) on meillä Reimatec (74) haalariakin käytetty + villapuvulla + villasukilla ja lapasilla sekä kunnon rukkasilla. Villainen kypärämyssy ja kunnon lämmin villainen pipo, juuri sopivasti vaatetta, ei ole hiki eikä kylmä pienellä. Ehkä se on se VILLA se juttu joka pitää vauvan lämpimänä, juuri sopivasti.
Pieni moite kaikille vauvojen rukkasten valmistajille ja vähän Reimallekin: Miten voi olla niin vaikea kehitellä rukkanen joka on oikeasti helppo pukea ja oikein lämmin? Minun on ollut todella vaikea löytää näiden vuosien varrella rukkasta joka menisi vauvalle ilman alle laitettavaa villakinnasta pitkilläkin ulko unosilla ja jonka pukeminen ei aiheuttaisi mahdotonta tuskaa? Voisin melkein laittaa haasteen ilmaan; Keksikää rukkanen joka on VAUVALLE täydellinen. ;) Täydellisen vauvarukkasen sisällä voisi olla esim. lampaanvillaa.. ;)
Olen muuten kertonut Australialaiselle kaverilleni, että meillä Suomessa vauvat nukkuu ulkona talvisinkin päiväunia, luulenpa että maailmalla ihmiset pitävät meitä erikoisena tämän asian vuoksi! Saan muuten kyseisen kaverin kylään lähipäivinä!!!
Osa vaatteista on saatu Reimalta yhteistyössä
lauantai 18. tammikuuta 2014
Omppupiirakka
Leipomisterapia on miun tapa käsitellä asioita. =P Silloin kun asiat on hyvin, leivon paljon ja hyysään ja touhua. Silloin kun joku on surullinen, leivon hänelle. Silloin kun en tiedä mitä sanoa tai tehdä, yleensä alan leipomaan. Olen joskus miettinyt tätä hassua tapaa, mutta sen verran outo ja mystinen se on, etten ole selitystä keksinyt, paitsi sen että sen on oltava leipomisterapiaa! Aina en edes juurikaan koske siihen mitä leivon, en siis syödäkseni herkkuja tee ja teen myös herkkuja joista en itse pidä.
Omppupiirakka on yksi miun perusleipomuksistani. Juuri tällainen kuvan piirakka. Tämän ohje on lähtöisin lapsuuden ajoilta kun kaverini mummo aikoinaan sitä paistoi meille ja me syötiin puoliksi tuollainen pyöreä piirakka kertalaakista. =P Eli hyvää sen on oltava.
Olenkohan yksin tapani kanssa? Onko muita terapialeipojia?
Omppupiirakka on yksi miun perusleipomuksistani. Juuri tällainen kuvan piirakka. Tämän ohje on lähtöisin lapsuuden ajoilta kun kaverini mummo aikoinaan sitä paistoi meille ja me syötiin puoliksi tuollainen pyöreä piirakka kertalaakista. =P Eli hyvää sen on oltava.
Olenkohan yksin tapani kanssa? Onko muita terapialeipojia?
perjantai 17. tammikuuta 2014
Piparini voitti
Joulun alla lähetin täälläkin näytillä olleen piparitalon kuvia erilaisiin piparkakkutalokilpailuihin ja sittenpä jossain vaiheessa sainkin tiedon, että yhdessä niistä oli onni käynyt ja voitin jotain! Se jokin oli Ruokatoimittajat ry:n tekemä Kakkujen Kuningattaret -leipomiskirja ja muutama Fazerin tuote leipomiseen liittyen. Kakkujen Kuningattaret kirjaa olin kaupassa selaillut, mutta todennut että minulla on jo aika monta vastaavanlaista esim. Ulla Svenskin ihanaa kakkukirjaa. No nyt on tuokin. Mielestäni kirjassa on aika paljon semmosia vanhoja tuttuja kakkuja, joita jo kakkublogeja ja kakkuohjelmia seuratessa on nähnyt vuosikaudet. Mutta kiva kirja kaikenkaikkiaan selkeine ohjeineen ja kauniine kuvineen.
Sitruunan makuinen valkosuklaa on minulle uusi tuote, en ole ennen kokeillut ja itseasiassa en ollut kuullutkaan siitä. Sen sijaan tuo tumma suklaa leipomiseen ja Marianne Crush on ennestään tuttuja tuotteita. Käyttöön menee kaikki, jos en valkosuklaalle muuta keksi niin muffinseihinhan se on täydellinen tai valkosuklaajuustokakkuun joka on yksi "bravuurini". ;)
Tässä vielä parilta aukeamalta näitä kauniita kakkujen kuvia..
Ihan kivaa ja jännää voittaa joskus jotain! Sanoisinko, että olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana aika hyvin voittanutkin asioita. ;) Piparikisaan osallistuminen oli elämäni ensimmäinen ja en osaa sanoa, että tuleeko ensivuonna osallistuttua.
Sitruunan makuinen valkosuklaa on minulle uusi tuote, en ole ennen kokeillut ja itseasiassa en ollut kuullutkaan siitä. Sen sijaan tuo tumma suklaa leipomiseen ja Marianne Crush on ennestään tuttuja tuotteita. Käyttöön menee kaikki, jos en valkosuklaalle muuta keksi niin muffinseihinhan se on täydellinen tai valkosuklaajuustokakkuun joka on yksi "bravuurini". ;)
Tässä vielä parilta aukeamalta näitä kauniita kakkujen kuvia..
Ihan kivaa ja jännää voittaa joskus jotain! Sanoisinko, että olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana aika hyvin voittanutkin asioita. ;) Piparikisaan osallistuminen oli elämäni ensimmäinen ja en osaa sanoa, että tuleeko ensivuonna osallistuttua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)