Piha juhlavassa asussaan

Meillä alkaa pionien paras kukinta-aika olla ikään kuin ohi. Nyt nautiskellaan sivunupuista ja talon pohjoisemmalla puolella olevista hieman myöhemmin heräilevistä ja nuoremmista pioneista jatkossa.

Kuvassa perheemme 3 -vuotias nuuhkuttelee Sarah Bernhardin tuoksuja. Hän käy useita kertoja päivässä pionit hipeltämässä ja nuuhkimassa läpi. Aika suloista.

Jalopähkämöt ovat meidän pihassa harvinaisuus värinsä suhteen. Värisävy on sen verran siniseen päin, että olen vähän vältellyt tämmöisiä. Mutta aika ihanasti kuitenkin tuo lilaan taittava sävy istuu vaaleanpunaisen pionin viereen..

Shirley Templet ovat tässä jo aivan suurimmillaan. Seuraava vaihe on se, että terälehdet alkavat putoilla ja on aika napsia kukkaset pois. Siellä on onneksi sivunuppuja vielä kasvamassa meidän iloksemme.

Akileijat ovat aika kivoja, niitä on kyllä niin monen näköisiä ja kokoisia, että ihan uskomatonta. Sekin on jännää, että minkälaisia "poikasia" ne tekevät, sillä värin muuttuminen ei todellakaan ole mikään ihme tämän kasvin kohdalla.

Eikös olekin kaunis?

Tässä vielä nupulla oleva yksilö, viisi nuppua ja eka kesä kun kukkii tämä ihanuus. Nimi on mysteeri minulle.

Tässä toinen nimetön pioni, joka aloitteli tänään kukintansa

Bowl of Beauty on aika tykätty pioni, ainakin monessa paikkaa olen siihen törmännyt. Ihan huumaava, vahva tuoksu

Festiva Maximan viimeiset kukkapäivät, onneksi nuppuja on vielä kuten kuvassa näkyy

Kukkapenkin daaliat ovat vielä aluillaan, mutta onneksi vanhassa kastelukannussa kukitaan jo ihan täysillä

Sitten vielä tämä kaverin vanhasta kukkapenkistä pelastamani Sarah Bernhard jonka tuoksu on myös ihan mieletön!

Hidastetaan arkea

En aio täällä alkaa avautumaan sen enempää joulunaikaan liittyvästä stressistä ja aikatauluista. Ehkäpä se näkyy mm. niin, että tänä vuonna en juurikaan ole ennättänyt bloggailla vielä joulujuttuja niinkuin yleensä tai siinä, että meidän lasten joululahjat ovat edelleen kaupan hyllyllä. Itseasiassa, mies tuumasi, että jospa luotetaan tänä vuonna että ne lahjat tulevat kummeilta ym. niinkuin muinakin vuosina on tulleet.. Tällaisena stressajana on vaikea ottaa välillä sitä rennompaa..

 Tänään kuitenkin mentiin lounalle pienimmäisen kanssa Lappeenrannan Kehruuhuoneelle ja samalla ihastelimme linnoitusta. Viikonlopun Joulumarkkinat olivat myös tuolla linnoituksella ja sielläkin kyllä pistäydyimme pienesti.

Tässä hetki hengähdetään, miehen ollessa pohjoisessa töissä ja minun jännittäessä huomista kotona tehtävää etätenttiä. Se se voikin olla uusi, eksoottinen kokemus, kun lapset ovat kotona ja minä näperrän tehdä tenttiä verkossa. =D

Ehkä se Joulu tulee vielä tähänkin torppaan. Jos ei tällä, niin ensi viikolla sitten.

Jäähyväiset

Meillä heitettiin viimeisetkin jäähyväiset syksylle tänään, kun nämä kaksi viimeistä oranssin/syksyn sävyistä sisustusjuttua lähti pois esiltä ja tilalle tuli hyvinkin talvisia asioita.. ;)

Pihassa jo kukkineet pionini, näitä rakastan

Maximum white 

 Bowl of beauty

Susie Q

                                                                   Do tell

Ja vielä kerron näistä Maximum whiteista, että näitä tuli kerralla 17 kappaletta! Ihan mahdottoman upeita. Muissa vain "muutamia" kukkia, tosin eivätpä olekaan kuin 1-3 vuotta vanhoja nämä meidän pionimme. 

Pionit on vaan niiin upeita. Vielä on myöhäisempiä lajikkeita tulossa kukkaan myöhemmin.

Minulla käy joka kesä näköjään sama homma, että rakastan pioneja silloin kun ne kukkii, ja sitten alkaakin hortensia-aika ja alan höpsähtämään niihin. =D Myös ruusut aiheuttavat kovasti sydämen tykytyksiä.

Arjen parhautta

Yksi arjen parhaimmista herkkuvälipaloista on....

Vispattu marjapuuro! Se on vaan niiin hyvää. -Tosin äidin ruokavalioon tämä ei istu, mutta lapset saavat herkutella huoleti. Itsepoimitut marjat takaavat se, että puuro on hyvää.

Ikänäkö iski pojalle!

Alvin täyttää tänään 2 vuotta! ONNEA pienelle herralle!

 Alvin on ihana pieni pakkaus, tehokas hän on touhutessaan ja aktiivinen. Aika kova menemään. Nyt viimeviikkoina hän on harrastanut tiistaisin uimahallissa käyntiä muiden veljesten kanssa.

Alvin rakastaa kalaa, marjoja ja tummaa, maidotonta suklaata.  Ja lempimusiikkia on Robinin lisäksi "Jos sul lysti on"-kappale.  Maalaiseläinten äänet kiinnostaa ja duploilla hän rakentelee hienoja taloja
Ihan on hyvin normaali 2 vuotias pojan vekkuli. Minipienessä koossa. ONNEA vielä pienelle!a.

Kun mikään ei liiku

 Todella hiljaista ja rauhallista. Meillä on mies ja neljä pienintä lasta lomareissussa. Esikoisen kanssa täällä ihmetellään, kun tavarat pysyvätkin järjestyksessä ja mikään ei liiku.

 Koirakin on kuin masentunut, kun elämää ei ole ympärillä. Makaa keskellä lattiaa ja odottaa. Odottaa ilmeisesti niitä pieniä ihmisiä, joilta pitkin päivää huomiota aina on tottunut saamaan.

 Ja minä nautin siitä, että kukaan ei roiku lahkeessa. Kenelläkään ei juuri nyt ole mitään asiaa, eikä kerrottavaa..

..Toisaalta tämä toinen päivä on kyllä jo ihan liikaa hiljaisuutta. Niin kovin omaa laumaani kaipaan taas takaisin kotiin.

Puhtaaseen ruokaan siirtyminen

Anteeksi, jos jauhan samaa asiaa aina uudelleen ja uudelleen. Mutta siis, perheemme on siirtynyt puhtaan tai ainakin puhtaamman ruoan syömiseen. Itselläni on hyvin tiukka ruokavalio, ja lasketut kalorit, lisäksi käyn treenaamassa viidesti viikossa ainakin kesään asti.  Koko perhe on mukana projektissa niin, että meillä myös lapsilla on sama ruokavalio kuin minulla. Tottahan he saavat koulussa erilaista ruokaa ja olen sallinut, että jos en ole itse paikalla niin mies saa oman harkintansa mukaan antaa lapsille myös muuta ruokaa (minä olen meillä yleensä se joka ruoan valmistaa tai oikeastaan lähes poikkeuksetta, niin erityistilanteissa sallin jos lapset syövät esim. puolivalmisteita, hernekeittoa, pitsaa tms isänsä kanssa).

Siirryttyäni tähän tarkasti suunniteltuun ruokavaliooni, ei ole tehnyt tiukkaa oikein missään syömisissä. Eikä syömättä jättämisissä. Salaatinkastike jäi pois ihan huomaamatta, samoin kuin sellainen makean naposteleminen. Tällä hetkellä jopa sokerin haju on vähän ällö.
Pari sellaista hassua tilannetta on tullut, jolloin olen ollut vanhassa tutussa tilanteessa ja sekunnin sadasosan aivot sanoo, että otampa jotain naposteltavaa keittiöstä, mutta tekoihin ei onneksi ole menty ja todellakaan, kun tajuan tuon ajatuksen niin huomaan etten todellakaan tarvitse yhtään mitään!

Nälkää minulla ei ole ollut kertaakaan, annoskoko ruoan niukasta kalorimäärästä huolimatta on aika suuri. Mutta lapsilla tuntuu nyt olevan aina nälkä. Niinpä olen heille sallinut esim. voileipien syömisen, joka ei minun ruokavaliooni sovi. Tai sopii, mutta oma valintani etten halua leipää nyt syödä.

Se mikä puhtaan ruoan syömiseen siirtymisessä on hassua, ei se loppujen lopuksi niin kovin ole poikennut normaalista ruokavaliostammekaan; Paitsi herkkujen ja välipalojen suhteen. Perunaahan tämä ruokavalio ei salli, eikä vehnääkään kuin hieman, täysjyvän muodossa. Mutta perunaa meillä ei muutenkaan niin paljoa ole syöty.

Ainoa uusi asia, mikä lautasellani on auringonkukan siemenet. Ja no, kananmuna. Sitä minä en ole ruokana tottunut syömään aiemmin. Ja aika hassua, mutta ruokalasku on selvästi pienentynyt. Ihan huomattavasti. =)

Olohuoneen sisustusjuttuja

 Meillä on koti aikamoinen mukkelismakkelis-talo. Kun selkänsä kääntää, vaikka on juuri siivonnut yhden kohteen, on seuraava jo levällään. Kuvan ottohetki oli vähän samanmoinen. Lisäksi joku ehti pomppaamaan sohvan kautta ja... No voitte ehkä kuvitella, millainen meininki on kun lapsia on tupa täys. ;)

Meinasin kuitenkin esitellä teille olkkariin laitetut uudet Riviera Maisonin kehykset. Valokuvat niistä vielä puuttuu, mutta eiköhän ne tässä kevään mittaan ilmaannu niihin. ;) Eikä saa kysyä, mitä meinasin laittaa niihin, sillä minulla ei ole mitään hajua!

Hyvin väritöntä kautta elellään täällä. Talvinen maanläheisten sävyjen kausi menossa.

Kevättä rinnassa ja siemenetkin jo mullassa!

Nyt ei sitä kameraa olekaan käytössä, mutta onneksi kännykällä saa jonkunmoisia kuvia napsittua. Kevään toiset tulppaanit on kimpussaan jo pöydällä ja todellakin KEVÄT on tervetullut tänne meille. Kodin sisustamiinen keväisemmäksi on kovasti jo mielessä. (huomaatteko miten paljon tykkään talvesta?)

Viime vuonna pääsimme Biolanin kutsumana kevätmessuille  Helsinkiin käymään,, se oli ihan huippua. Jotenkin tuntui, että kesä oli heti lähempänä! - Josta tulikin mieleeni, että ostin jo jokin aika sitten säkillisen Biolanin taimimultaa ja olen jo idätellyt  siemeniäkin. Ihan pieniä ensimmäisiä opiskelukaverilta saamieni chilien sirkkalehtiä siellä näkyy jo! -Minulla on lamput joiden avulla kasvatuksen on voinut hieman aiemmin aloitella.

Ihanaa viikon alkua kaikille! 

Tornitalot muumien tapaan

 Tällä viikolla sain viimein valmiiksi piparitalot. Tänä(kin) vuonna meillä on vaaleanpunainen muumitalon muoteilla väsätty tornitalo. Toinen taloista lähtee lahjaksi vanhalle tai no pitkäaikaiselle ystävälleni.

Talot eivät siedä tarkempaa ihmettelyä, suurempana kokonaisuutena ovat ihan jees. ;)

Lakupatalappu

Lakupatalappuinspiraation saatuani virkkasin patalapun ja meinasin tälle kaverinkin vielä tehdä. Vaikkapa lakujen ystävälle joulupakettiin lakujen kera?

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Toivepostaus sukkasista

Täällä pyydettiin kuvia sukista, joita olen tehnyt tämän talven aikana. Osa sukista luonnollisesti on jo annettu eteenpäin kavereille ja naapureille. Tässä kuitenkin vielä kotona olevat ja yhdet on puikoillakin.

Tuossa vielä tuo puikoilla oleva sukanvarsi. Onkin vähän erilainen tyyli, kun lanka on selvästi ohuempaa ja pörröisempää ja värimaailmakin vähän toisenlainen. 

Kunhan saan sukkaprojektini valmiiksi, yritän lapasiin siirtyä vielä. Huiveja tein muutaman, mutta kyllästyin seuraamaan ohjetta rivi riviltä, tämä sukanvarsi on niin helppo, että oppii hetkessä ulkoa. =)

Loppuviikko vielä opiskelua. Sitten onkin vasta ensi vuonna lähipäiviä.

Juhlakranssi oveen

Eilen illalla näpäertelin meille joulupalloista kranssin. Tähän kranssiin ohje tuli "Riviera maison -kirpputori"-aiheiselta facebookryhmäläiseltä. Eli pohjalle pahvinen rinkula ja siihen vaan kuumaliimalla liimailemaan palloja kiinni ja koristeita oman mielen mukaan. Värinkin kanssa voi leikitellä, ja tehdä vaikkapa kirjavan ovikranssin. Riviera Maisonin valikoimissahan on oma, iloisen kirjava pallokranssinsa, mutta itse pidän rauhallisemmista sävyistä.

Tämän toteuttaminen ei ole haastavaa, joten voin suositella ihan kelle tahansa inspiroituneelle tämän askartelemista!

Mehut pois -viikko

Kirjoittelen toisinaan postauksia muutamankin ennakkoon. Niin, että ajoitan näitä putkahtelemaan tasaisin väliajoin. Viime viikolla meillä kävi vieraita, se on nykyään aika harvinaista, ei vaan ole ollut kamalasti jaksuja pyytää ihmisiä kylään saati välillä edes ajatellakaan pyytävänsä. Nyt kaverini kävi, toipa kukkasiakin minulle, ihania! Minä leivoin vähän ja laitoin pöydän "koreaksi".

Tällä viikolla on taas opiskelua, joten en ole kirjoittelemassa postauksia. Ja yleensä kouluviikkoon liitty vielä niitä tehtäviä ja niitä pyrin tekemään heti kouluviikon päätteeksi. Tehtäviä kyllä riittää pidemmällekin.. Ihan niin paljon niitä on kun jaksaa ja ennättää tehdä.

Reilu kuukausi vielä ja sitten päästään joululomalle koko sakki. =) Sitä odotellessa.

Odd Mollyjä ja hempsukoita juttuja

 Hempsukat roosan väriset jutut tuntuu olevan aina vaan "in" minun sydämessäni..

 Nyt kun olen aika paljon neulonut, olen uskaltautunut vihdoin kokeilla palmikoita ja pitsineuleita. Tässä elämäni ensimmäiset palmikkoiset villasukat, lanka jolla olen ne neulonut on merinovillaa.

Tuo toppi kuvissa on Odd Mollyn pitkä yöpaita-tyyppinen juttu. Minä ainakin olen sitä kotivaatteena tykännyt käyttää. Ostinpa niitä peräti kaksin kappalein, toinen on vaaleanharmaa.

Vaatekaapistani löytyy aika paljon mustaa, mutta myös pieni ripaus roosaa. Seuraavaksi olen haastanut itseni neulomaan itselleni pitkävartiset palmikkoneulossukat.

Äidin liian suuret unelmat

 Flunssapäiviä, työmatkoja, opiskelun deadlineja.. Niistä on meidän arki viimeaikoina tehty. Jonkun verran meinaa väsymys painaa, varsinkin kun tämä pimein aika vuodesta menossa. Tuo hetkellinen lumi, mistä lapset varsinkin nauttivat toi vähän virkistystä elämään. Nyt taas mennään lähes lumetonna. Onneksi maanantaina paistoi aurinko ja saatiin kauniisti luonnonvaloa kuviin ikuistettua..

 Ajatukseni oli, noh kuvata blogiin kauniita ja lämminhenkisiä kuvia, saadakseni muutaman uuden postauksen tehtyä valmiiksi päiväuniaikaan.

 ..mutta ajatukseksi se sitten jäikin. Minun pikkustailaaja pisti vähän asetelmia uusiksi ja rassasi puukepillä pistorasioita..

Tässä kuitenkin söpöt Kodin1:stä ostamani lasten koristetyynyt. Meillä on kovasti vaiheessa lastenhuoneen muutos ja siihen liittyy nämä ihanat tyynytkin.

Pikkulapsiperheen arjessa on vain elettävä hetkessä, ei voi suunnitella suuria. Sen opin taas tänään.

Aina ei ole oleellista se, mitä laittaa päälle..

..vaan se, mitä siellä alla on. Meillä tuli eilisen illan ja yön aikana talvi tänne Etelä-Karjalaan ja nyt jos koskaan on ajankohtaista miettiä mitä lapselle pukea, että pysyy kuivana ja lämpimänä.

 Meidän pojilla oleellisimpia talvivarusteita on aina olleet kunnolliset, vedenpitävät käsineet. Kuvan talvihansikkaat ovat Polarn O.Pyretiltä, pitkävartiset ja todella hyvin istuvat. Hanskojen pitkä heijastin on mielestäni todella näppärä.

 Perheemme isommat pikkukoululaiset valitsivat lyhytvartisemman mallin, tämä taitaa olla jo vähän imagojuttuja. Onneksi laadukkaissa Polarn O.Pyretin hanskoissa on vara valita.

Vauvojen topparukkaset on hyvän malliset ja puettavuus on loistava. Samoin kun koin tuon pitkävartisemman hansikkaan mallin olevan.

Sitten vielä sinne alla olevaan vaatekerrokseen: Kuvassa Iivan 5v on saanut päällensä Polarn O.Pyretin kerraston koko on 110/116, Ja neuleena on tämän talven mallistosta tuo ihana neuletakki.
Mummon neulomat villasukat ja lämpimät kengät. Siinä se on,
näillä pärjää jo aika pitkälle. Vasta sitten pakkasten paukkuessa
oikein kunnolla, meillä mietitään villapukujen käyttöä

Kiitokset blogiyhteistyöstä jälleen kerran Polarn O.Pyretille!

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!