perjantai 13. tammikuuta 2012

Siihen vissiin jää koukkuun..

Kävin tänään tutustumassa lähikoulun rakennustyömaahan, sinänsä jännä juttu, mutta kun nuuhkin siellä betonirakennelmien sisällä sitä ihanaa laastin tuoksua.. Ja katselin, miten kauniisti valo tulee tiloihin joissa ei ole ollenkaan väliseiniä tai ovia vielä.. Keskeneräiset luokkahuoneet laittoivat miettimään, mille siellä tuleekaan näyttämään valmiina ja miten koululaisten työpöydät tullaan järjestelemään.. Jännittävät betoniportaat, joihin emme päässeet kävelemään näyttivät mahtavan rouheilta ja jotenkin vaan oli hauska fiilis. (ehkäpä kaipaan sen rakennuskaaoksen ja betonilattian keskelle?) ;)

Siitäpä lennokkaat ajatukseni sitten taas lähtivät, tai no tunnustan, on niitä ajatuksia ollut aiemminkin, mutta että millaisen kodin voisin vielä joskus rakentaa.. Ehkäpä se olisi "jotain ihan muuta".. Minua on aina kiehtonut hyvin klassisella tavalla selkeälinjaiset, funkis-kivitalot, kaikessa "kolkkoudessaan" niissä on tunnelma ihan omanlaisensa vrt puutaloihin. Less is more -ajatuksella hyvin hyvin minimalistista sisustusta ja ulkokuorta ja kauniita selkeitä linjoja.. =) Ja anteeksi, en todellakaan hallitse termistöä kirjoittaessani.. Mutta siis niin, miksipä ei. Ehkäpä näin "vanhemmiten" kolmekymppisenä alan ymmärtää näitä loft-asuntojakin ihan eri tavalla ja näkemään niissä ne hienot puolensa.

Ja edelleenkään, mitään en nykyisessä kodissa vaihtaisi pois (paitsi ehkä keittiötoimittajan ja muutamia muita pikkujuttuja), mutta siis todellakin pidän kotiamme mieleisenä, ihanan selkeä pohjaratkaisu loppupelissä ja toimii. Erittäin hyvin. Kai sitä unelmia sitten vaan pitää olla... ;)

Vai olenko jäänyt laastin tuoksuun koukkuun..?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti ilahduttaa minua, kiitos!