Torstaina tapasimme A:n ja J:n kotona, kiitos kovasti emännälle ja isännälle, teemana oli kynttiläkutsut.
Toivoisin, että jatkossakin voimme tavata näin lämminhenkisessä porukassa, aina ei tarvitse olla suurempia syitäkään miksi. Ihan vain siksi, että vähän vaihtaa kuulumisia ja saa sosiaalista elämää naapureiden kesken. =) Meillä täällä on niin uusi asuinalue ja paljon oman ikäluokan väkeä asumassa, samassa elämäntilanteessa, niin kai tätäkin voi eräänlaiseksi "vertaisuudeksi" sanoa.
TERVEISIÄ NAAPUREILLE!
Kuulostaapa mukavalta! Meillä ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri. Naapurustossa ei asunut yhtään samanikäisiä ihmisiä, joilla olisi ollut lapsia, kun muutimme nykyiseen taloomme. Onneksi lapsillamme on ollut toisensa kaverina (kaksoset). Mullekaan ei ole löytynyt naapureista kamuja, harmi..
VastaaPoistaKyllä olen tosi onnellinen siitä, että on montakin tosi kivaa naapuria sattunut. Eihän kaikki kaikista voi tykätä ja on niin erilaisia tapoja elää joillain, mutta pääosin ihan huippuja on. Entisen kodin naapurustossa nautin siitä, että oli eri ikäluokan edustajia naapurustossa, vauvasta vaariin, siinäkin oma rikkautensa. (Ja kaipaan joitain entisiä naapureita todella! -Vaikka vain reilu kilometri entiselle kodille, niin enää tosi harvoin nähee heitä.)
VastaaPoista