perjantai 3. syyskuuta 2010

Saatiin ensimäinen varteenotettava tarjous

Tänäpäivänä mietin, missäköhän mahtaakaan viipyä se Teritalojen lupaama tarjous meille. Ei näy, eikä kuulu. Piti tulla alkuviikosta, nyt on kuitenkin jo perjantai. Ehkäpä maanantaina soittelen sinne talotehtaalle ja kyselen perään. Edustaja lienee lomailemassa vielä alkuviikon ajan.

Mittavakodiltahan meitä pyydettiin Kouvolassa käymään ja hakemaan tarjous sieltä, ilman lapsia. Noh, kuinkas ollakaan meille se jo ajatuksena on mahdottomuus ja toisaalta. Nyt on kyllä valitettavasti jäänyt huono käsitys kyseisestä firmasta. Vähän sellaista markkinameininkiä ja mitä olen eräältä mittavakotia tällä hetkellä rakentavalta naiselta kuullut, sama meininki heillä. Lisäksi heillä hurjasti laatuvirheitä saamassaan rakennusmateriaalissa. Luulenpa, valitettavasti että Mittavakodin tarjous jää meiltä tällä erää väliin. Silti plussaa myyjälle, asiantuntija on ja kivakin vielä. Ja malttoi aina uudelleen ja uudelleen samoja asioita minulle neuvoa.

Kastellilta saimme tarjouksen. Tarjous ei valitettavasti ole oikein vertailukelpoinen monestakaan syystä. Mainittakoon huonekorkeus yhdeksi oleelliseksi tekijäksi, muiden juttujen ohessa.

Tänään kävi sitten Kannustalolta myyjä meillä. Ihan huippu tyyppi. Kunnollinen, rehellinen ja rehti. Asiakaslähtöinen, ei tyrkyttävä, osaava ja auttavainen. Sen lisäksi perinpohjainen. Taisipa meillä viettää viitisen tuntia aikaa tänään. Aika tiukka setti. =) Tarjous oli varteenotettava, joskin aavistuksen verran (no summa 10000-16000e) enemmän hintaa sillä oli kun odotimme. Mutta, ei maailma siihen kaadu ei. Katsellaan. ;) Kannustalo edelleen ykkösenä meillä. Usean eri syyn takia, ei vain laadun, mutta myös asiakaspalvelun, toimivuuden jne..

Mietin, onko järkevää noita tarjoussummia täällä alkaa puimaan sen tarkemmin, koska kaikilla talofirmoilla tarjoukset ovat aivan erilaisia ja eri luokkaa, eivät kyllä suoranaisesti voi kilpailla keskenään. Ehkäpä, mikäli saan sen Teritalojen tarjouksen vielä joskus käsiini, voin pohtia hintojen ja sisältöjen eroja tarkemmin.

Keittiösuunnitelma-ajatuksia

Nyt olen aika monta tuntia jo ennättänyt istua useamman uuden kasvon vastapäätä pohtimassa keittiösuunnitelmaa, ja sit niitä kodinhoitohuonetta, eteiskaappeja, makkareidenkaappeja, vaatehuoneita ja niin päin pois, niin minulle on hahmottunut selkeämpiä ajatuksia.

Keittiö

Keittiössä voisi yläkaapit olla korkeakiiltoista maalattua puuta (ehkä se kalvohomma vähän mietitttää kertonsa vuoksi..). Vaaleaa, ehkä valkeaa tai vaalean harmaata. Alakaapit taas tummemman harmaata, hopeista, jopa mustaa. Ehkä alakaapit olisivat mattaa. Vaikka mieheni edelleenkin puhuu täysin korkeakiiltoisista kaapeista, minä en vaan lämpene sille ajatukselle, että yhteensä 40 pikkunäppiä plus 20 isoa rähmii niitä sieltä alhaalta. Yläkaappien siistinä pysyminen on ehkä asteen verran helpompaa. Selkeää, uratonta, ehkäpä alumiinilistalla reunustettua materiaalia ne voisivat olla ne kaappien ovet. Selkeät, helppohoitoiset vetimet. Ja harmaa taso, tai mikäli kiveä niin jotain mustaa. (Kiviajatus vielä mietinnässä).

Eteinen

Kaksi isoa liukuovikaappia, jonkinmoinen kenkienpukemispenkki tai laatikkopenkki.
Toinen kaapeista peiliovella, toinen jollain muulla. Tosi korkeat ja isot kaapit. Takkejakin kahdessa tasossa.

KHH

Selkeät, peruskaapit. Pesutorni. Ompelupaikka. Silityslautakaappi. Harmaa laatta lattia. Ehkäpä harmaat tasot. Kurapiste ja sen lavuaari plus suihku kengille yms.

Vaatehuoneet

Komerot

Peruskaappeja, koreja ja systeemejä järjen mukaan.

wc:t

Alakerrassa "glamour"-vessa. Ylhäällä käytännöllisyysvessa, symmetrisesti altaat, peilit, lamput ja kaapit.

torstai 2. syyskuuta 2010

Ajatelmia keittiösuunnittelijoiden luona käymisestä

Nyt olen viisaampi kuin aiemmin. Olen vieraillut kolmen eri keittiösuunnittelijan luona tällä viikolla ja vielä kahden luona aion vierailla.

Sanoisinko, että keittiösuunnittelu on kyllä ihanaa. Siinä on oma viehätyksensä, varsinkin jos keittiösuunnittelija edes jollain tasolla kohtaa asiakkaansa. Siis tarkoitan semmosta ihmistuntemukseen ja lähelle pääsemiseen liittyvää. Näistä kolmesta kaksi pääsi suhteellisen hyvin kiinni ajatusmaailmastani, ja epäilen tämän kolmannen epäilleen minun mielenterveyttäni (tai omaansa) ehkä pari kertaa kaiken sen keskustelumme jälkeen. Mitä nyt parissa tunnissa ennättää. Siis siinähän ennättää ihan kaiken.

En tiedä onko kaikilla ajatuksena se, että haluatte tuoda jotain itsestänne omaan keittiöönne. Minun ajatuksenani on suhteellisen "persoonaton" keittiö, ajaton, iätön, harmaa-valko-musta sävyissä oleva klassisen modernin risteytys ja sitten se minun henkilökohtainen räväytykseni (jota jo minut tuntevat ihmiset osaavat ehkä odottaakin), niin se etten todellakaan edelleenkään halua A. Laminaatteja B. Laatotuksia tai C. Rosterilevyä sinne välitilaan tason ja kaappien alle. Vaan; Tadaa; Edellleenkin haluan joko muovipleksin tai lasin, jonka alla on persoonallinen, minun näköiseni iloisen värinen ja kaunis tapetti. Ja sitä tapettia sitten näkyy keittiön seinillä siellä missä sitä seinää on sekä ruokailutilassa. Se on se idea ja juju. Keittiöön sinänsä en suurempia jujuja ole ajatellut.

Tai no. Heikin haave, korkeakiiltoisuus. Sen olen huomioinut jokseenkin. Ja kulmahellan. joka sekin on rakkaimpani haave. Minullehan on aivan sama missä kohtaa se hella sijaitsee tai jääkaappi sinällään, että onko valkoista vaiko rosteria, pääasia että toimii ja että istuu just siihen kokonaisuuteen. =)

Ja sitten se ajatelma. Siis ajatelma siitä, että keittiösuunnittelu on rankkaa tavallaan. Niin paljon uutta asiaa ja nähtävää, opittavaa ja päätettävää kerralla. Onneksi kyse oli vain suunnittelusta, ja suunnitelmiahan aina voi hioa ja vaihtaa. Jännityksellä odotan valmiita ratkaisuja, mille meidän tulevan kodin keittiö, kodinhoitohuone, neljä vaatehuonetta (yksi laitetaan itse) ja kaikki muut kaapit mahtaakaan valmiina näyttää. Ihana, että nykyään saa hienot kuvat katseltaviksi, eikä tarvitse sitä jännitystä tuplata niin, että tulisi vaan "summassa" ne kaapit kotiovelle näkemättä ennakkoon.

Vielä lohkaisen


Vielä sen verran ruokapöytäryhmistä, että ollakseen ihana, jonkun on vaan oltava aivan kamalan hirveä ja yli-imelä. Tässä on sitä jotain, vaikka en sano että olisi ollut ensisilmäyksellä ihana. Mut kun aloin miettimään, niin joo-o, ihan hauska.

Ennätin tänään piipahtaa katselemassa..



Harvemmin tulee hetkiä, että ajan kanssa ennättäisin yhtään minnekään. Tänään sitten "eksyin" huonekaluliikkeeseen (ja Hirvoxillekin) tsekkaamaan, miltä maailma näyttää sisustajan silmin.

Ollaan muruseni kanssa mietitty, että täytyykö meidän teettää puusepällä ruokapöytäkin vai mahtaneeko löytyä jostain mieleistä. Ajatuksissa pari eri tyyliä, elikäs joko ihan pelkistetyn selkeälinjainen ja suorakulmainen tapaus, 250 pitkä vähintään taikka joku tyyliin ladon ovesta tehty "rouheampi" versio. Noh, minäpä otin ja menin ja kohtasin yhden vaihtoehdon tälle ladonovi-ajatukselle. Ja tässä tulee myös minun maalaisuuteni sekä heinäseipäät esiin. Katsokaapas vaan.

Kyseisen pöydän saa myös harmaana, joka olisi ehdoton värivaihtoehto meille. Siis pöydän laitaa kiertää "heinäseiväs". Laitanpa vielä kännykällä ottamani kuvan tänne..

Nämähän ovat täysin uniikkeja, suomalaista käsityötä ja pohojan maalla tehtyjä tuotteita, täyttä koivua. Luotan, että laatua näistä löytyy ja kestävyyttä. Linkki vielä valmistajan sivustolle, koska tähän sarjaan kuuluu siis muutakin kivaa

Festivo





http://www.suomen-kotikylmio.fi/

Mistäs aloittaisin. Noh, siis meillä kun on näitä poikia.. Ja pojat tunnetusti ovat kovia syömään. Mitä ne sitten ovat kun ne oikeasti alkavat kuluttamaan? Nythän nämä 1,2,4 ja 9 vuotiaat ovat vielä aika pieniruokaisia loppupelissä.. Minne ihmeeseen me kaikki se ruokamäärä saadaan? Noh, eräs topikeittiön keittiösuunnittelija tutustutti minut tänään tällaiseen Festivoon. Ihan mielenkiintoinen tuttavuus, varsinkin kun livenä kävin sitä Hirvoxilla kurkkaamassa. Hintaa kolmisen tonnia (rosterisena, valkeana ja mustana sitä saa). Ihan jees!

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Huhhahhei..

Ihan kaikkea ja koko ajan ei näköjään pysty millään kirjoittamaan ja pitämään ajantasalla täällä.

Koko ajan tapahtuu. Vaikkei tapahdukaan, mutta siis suunnittelupuolella tapahtuu.

Nyt on LVI-suunnittelijan kanssa keskusteltu puhelimessa ja sovittu alustavasti asioista. Sinne täytyy toimittaa tarvittavat paperit ja soitella uudelleen ja tavatakin hänet.

Samaten timpurillemme on soitettu. Hieno homma, että hän on edelleen "messissä" projektissa. Se on iso plussa.

Maansiirtoliike (uusi) on luvannut tulevana tiistaina tulla toteuttamaan proejtiimme liittyviä asioita tontille. Josko vaikka ne perustukset saataisiin aikuisten oikeasti joskus valmiiksikin sinne tontille..

Asemakaava on jossain muodossa piirrusteltu ja suunniteltu. Ja sen pohjalta tontin täyttösuunnitelma laadinnassa.

Kahdessa eri keittiöfirmassa olen käynyt. Yllätyksekseni molemmissa hyvin samantapaisia kaapinovia, ei mitään radikaaleja eroja noiden kahden välillä, näin maallikon silmin. Jännityksellä odotan suunnittelijoiden tekemiä ehdotelmia. Ja niillekin molemmille täytyy toimittaa tarkemmat kuvat talosta. (Muistutuksena itselleni)

Sisäporrasasiaa olllaan pohdittu ja selvitelty. Me ehkä haluamme kuitenkin, että puuseppä käy nakuttelemassa portaat sitten paikan päällä. Eli ei valmisportaita talotehtaalta.

Ja talotehtaan (Kannustalo) edustaja tulossa kylään perjantaina.

Ja tässä ois vielä tällä viikolla pari tuollaista keittiösuunnittelutuokiota tulossa. Yllättävän aikaa vievää puuhaahan se on, toisaalta tärkeistä asioista kyse niin miksipä ei sitä aikaa siihen käyttäisi. =)

Mitäköhän unohdan mainita?

-Ehkäpä sokerina pohjalla: Olen palailemassa pikkuhiljaa työmaailmaan. Iso stressi koko perheelle ja ennen kaikkea minulle itselleni. Tässä testataan taas omaa stressinsietokykyä ja sopeutumistaitoja. Toivotaan, että asiat menisivät mallikkaasti. Ja jos Luoja suo, niin meneehän ne. =)

Ps. unohtuihan se vesilaitos, kaupungin äijät jne.. Mut ehkä niistä enemmän sitten ensikerralla.. ;)