Pieni, sievä ja nätissä paketissa oleva monitoimityökalu

 Boschin edustaja piti meille kutsutuille bloggaajille informatiivisen luennon ja kiitoksena tähän tilaisuuteen osallistumisesta saimme kotiin postitettuna tällaiset pienet ja sievät Boschin Ixot.

 Ixo on monitoimityökalu, joka on hyvä pitää käden ulottuvissa aina. Siihen on saatavilla mieletön määrä erilaisia lisäosia ja toisaalta perussetilläkin pääsee jo pitkälle. Ixo on muotoiltu mukavasti käteen istuvaksi ja se on kevyt. Tässä Ixon mallissa on mukana myös kätevä valo, joka lisää käyttömukavuutta.

 Meidän saamassamme kauniissa pakkauksessa mukana on rivi erilaisia päitä vääntimeen, näillä aukeaa monenmoiset ruuvit jo. Aivan pakko googletella mitä muita vaihtopäitä laitteeseen on ja kylläpä sieltä löytyikin vaikka mitä!

 Laitteen mukana tulee tietysti oma laturi ja tuo akku on muuten sellainen, ettei se säikähdä sitäkään jos laitetta latailee ennen kun akku edes on loppunut. Itselläni ainakin on vähän taipumista latailla laitteita turhankin tiuhaan, haluan että ne on heti tarpeen tullessa käytettävissä.

Näin kauniissa, meidänkin kodin sisustukseen sopivassa laatikossa minun Ixoni saapui, jos kiinnostuit niin: Täältä lisätietoa Ixosta Myöhemmin pääsette näkemään kuinka Ixo käytännössä kulkee mukana minun elämässäni, mitä sillä oikeasti voi tehdä ja tuunailla. ;)
+

Pieni tekninen tiedoite

Olen tiedoitellut ennenkin, jos blogiin on tullut muutoksia. Nyt muutin mielestäni hieman selkeämpään suuntaan ulkonäköä ja poistelin todella vanhoja kuvia pois sivupalkeista. 

Tässä ennen kesää meinaan muuttaa blogin ulkonäköä vielä hieman, maltillisesti pikkuhiljalleen. 
Toivottavasti viihdytte jatkossakin lukemassa blogiani. Olette varmasti huomanneet, että blogin sisältö elää vuosien mittaan pikkuhiljaa. Toivon sen tuovan mielekkyyttä ja uusia lukijoita blogilleni. 

Toivepostauksia ja muita ajatuksia saa laittaa tänne suoraan viestinä tai sähköpostilla taijamaija at pp.inet.fi 

Kiitos, kun olet siellä ruudun toisella puolella. =) 

Hevimmät lannoitteet amppeleille ja muillekin

Biolanin  lannoite"puikot" ovat ennestään täältä minunkin blogista tuttuja tuotteita. Nämä ovat vieneet sydämeni jo aikaisempina kesinä; Mansikkasäkeissä kasvattamani mansikat ovat näitä noin kerran kuukaudessa nauttineet ja kesäkukille olen näitä puikkoja laitellut, helppo ja siisti tapa antaa tarvittava lannoite kasville kun kasville.

 Tuo amppelilannos nimi on muutettu siksi, että kaikille tuo entinen hevi-lannos ei sanonut mitään. Siinähän viitattiin hedelmiin ja vihanneksiin, minulta jos kysytään niin tuo tuote voisi olla vaikkapa nimeltään: lannospuikko kaikille kasveille.

                              Lopuksi vielä kuva, mansikatkin alkavat herätä talven uniltaan.

Unihäiriöisen lapsen jälkimainingeista toipuva äiti..

 Meidän perheessä kärsittiin muinoin ihan järjettömistä uniongelmista, kun toiseksi vanhimmalla lapsella todettiinkin pienenä se unihäiriö. Sen hoitamiseksi ei kyllä paljon voinut tehdä ja oltiinkin silloin vuosia sitten niin väsyneitä, että useimmiten tuntui, ettei jaksa sanoa kissaakaan. Tällä hetkellä tuo 9 vuotta täyttävä unihäiriöinen tapaus nukkuu itsenäisesti ja suht hyvin. Hänen unentarpeensa vuorokaudessa on selvästi vähemmän kuin muilla, mutta pääasia, että hän nukkuu. Ja osaa hän aamuvarhain viideltä/kuudelta herätessäänkin olla hissun kissun herättelemättä suotta meitä muita..

 Unihäiriöiden, allergioiden ja yövalvomisten jälkeen elämä on vähän rauhoittunut vuosien mittaan. Perheen kolme keskimmäistä lasta nukkuu melkein jo yönsä, välillä on kausia kun joku heistä heräilee ja unissaan kävelyä on jonkun verran. Alvin, perheen pienin sai oman sängyn meidän makkariin, mutta tiedättekös: Minä en ole uskaltanut häntä laittaa siihen nukkumaan. Olen odottanut ja odottanut, että kuin ihmeenkaupalla hän oppisi ihan itse sinne menemään ja käymään nukkumaan..

... Ai mitäkö pelkään? -Minä pelkään kuin ruttoa sitä tilannetta, että meillä ei taas moneen vuoteen nukuta. Mieluummin pidän hänet vierelläni ja nukun yöni kun käyn läpi sitä järjetöntä väsymystä mikä aikanaan oli.

Nyt kuitenkin vähän mukavuudenhalustakin haaveilen taas ja yritän hänelle puhua omassa sängyssä nukkumisesta. 2 v neuvolassa maaliskuussa kysyttiin mitenkäs ne yöt menee.. -No... Hyvin vaivalloisesti vastasin ja hetken mietin, että kerronko.. -Kunnes sanoin, että hyvinhän ne menee, kerran yössä, joskus kaksi syödään rintaa meillä. =D Tuota asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että viimeistään sitten kun mies jää heinäkuussa kesälomalle meillä opetellaan tissinsyönnistä öisin pois. =)  Jospa sitten opeteltaisiin myös tuonne omaan sänkyyn nukkuminen?

Projektina aita

 Viimesyksynä meillä alettiin tehdä aitaa pihalle. Etupihasta suurin osa onkin jo aidattu, puuttuu enää pieni pätkä autokatoksen toiselta puolelta. Sitten seuraavana "sivupuolet" tontista. Siellä onkin vielä muutama "muuttuja" jotka pitää miettiä ja jutella läpi.

 Talven yli jätettiin nuo kivihommat tuonne kesken, nimittäin sen verran viimetippaan aidan teko jäi syksyllä, että illat alkoivat olla pimeitä ja aika rajallista tuollaisen tekemiselle. Tässä kevään mittaan pitäisi vähän kuskailla vielä hiekkaa ja kiviä aidan alle.

Jätettiin talveksi myös nuo "tukikepit" nojailemaan aitaa vasten. Siellä on aika isot betonivalut noiden mustien/valkoisten muovijuttujen lähellä, aidan tolppapilarissa (mikä lie virallinen nimi sille?), ei nimittäin haluta, että ihan helpolla tämä aita lähtee kaatumaan. Meillä edellisen kodin pihalla oli edellisten omistajien laittama pieni, köykänen aita, joka liikkui joka ikinen talvi ja melkein kaatui jos lapset nojasivat siihen. Mitään kiipeilytelinettä ei edelleen olla rakentamassa, mutta aita, mikä pysyy paikoillaan.

Kiviprojektin lisäksi minulle jäi aidan maalaus ja tolpan hattujen tilaaminen. Kyselin syksyllä jo tarjouksia hatuista, mutta en vielä tilannut niitä, sillä en ole ihan varma montako niitä tarvitaan koko aitaan. Ihan muutamaa kappaletta ei kannata kerralla tilailla.

Tuosta maalausprojektista minulla on tulossa erikseen oma postaus/postaussarja sitten kun se on ajankohtainen. Ihan vielä ei maalaamaan pysty, mutta kunhan kelit lämpenevät niin alkaa olla sopivampi kelikin maalailla.

Silmuja ja myyrän töitä

 Viimekeväänä sain positiivista palautetta täältä blogin kautta siitä, kun kerroin miten täällä kevät etenee. Sama jatkuu tänäkin vuonna. Minä rakastan kevättä ja juurikin sitä, kun näkee miten luonto herää eloon. Marjapensaissa (herukat ja karviaiset) on mukavat silmut jo, syreenissä on tosi isotkin. Ruusuissa jopa pientä eloa havaittavissa ja punalehtiruusun silmut on jo melko isot.

 Ikäväksemme, ensimmäinen kevät kun meillä näkyy näitä myyrän tuhoja. Onneksi ei ihan järjettömän pahoja ole vielä tullut vastaan, mutta on nämä aina ikäviä. Varsinkin kun yhden omenapuun juurelle on tullut yksi käytävä ja tuolla isojen kivien vieressä olevat tulppaanien sipulit ovat selvästi vierailijalle maistuneet; Sipuleiden kuoria löytyi maan pinnalta käytävän päästä.

 Vaikka olen kuullut naapurustossa motkotusta kissoista, niin meille kissat ovat oikein tervetulleita: Vähentyy hiiri/myyräkanta ympäristöstä ja ehkäpä käärmeillekin jää vähemmän ravintoa. Meidän alue on tunnettu kyy-käärmeistään ja itse pelkään niitä sen verran hysteerisesti, että esim. pihan pyrin pitämään sellaisena, että kyyt tulevat huomatuksi sieltä. Meidän pihassa ei vielä kyytä ole tavattu, toivottavasti ei ihan heti tavatkaan. Uskompa lasten mekkaloinnin ja tömistelyjen auttavan asiaa. Ja senkin, ettei pihamme ole suoraan metsän kanssa tekemisissä.

Sitten vielä köynnöshortensian silmut. Ihanasti nekin alkavat sieltä pullakoitua. Samoin kuin muiden hortensioiden silmut. BellaAnna-hortensia taitaa olla ainoa, missä ei vielä mitään eloa esiinny. Kuutamohortensia ja syyshortensiat on leikattu ja samalla silmut havaittu.

Minulla on haaveissa rakentaa iso rhodo-alue tuonne tontin pohjoispuolelle. On muutama muuttuja vielä, mitkä pitää valmistua ennen sen aloittamista. Sinne haaveilen lisää alppiruusuja ja hortensioita, ne kun ovat sydämeni vieneet jo monta vuotta sitten! =)

Tätä minä ainakin olen kaivannut pihalleni (+ sisältää vinkin)

 Olen joskus antanut kehitysehdotuksia Biolanille, en nyt ihan täysin muista missä muodossa mutta tätä havu- ja rodolannoitetta olen heidän valikoimiinsa kaivannut. Se mikä juuri tästä tuotteesta tekee spesiaalin on tämä muoto missä se on! Eli raemaisen/jauhemaisen risteytys. Se ei olekaan epämääräinen, teollisen oloinen jauhe eikä neste, joka laitetaan kastelukannuun ja mietitään sitten, että milläköhän kannulla minä viimeksi lannoitinkaan kasvit ja voikohan sitä käyttää vielä muuhun juttuun.. Vaan se on suoraan kasvin juurelle tai  ihan juuristolle sopiva tuote! Näppärää kun voi vaan laittaa sen sinne ja kastella sitten esim. kasteluletkulla suoraan noita kasveja, ei enää sitä kannujen kanssa läträämistä siinä välissä.

 Tämä tuote myös tuoksuu "aidolle", toisin kuin kilpailijoiden tuotteet joita olen aiempina vuosina joutunut käyttämään. Ja onhan tämä LUOMUA. Ihan ykköstä.

Juuri äsken kävin surauttamassa alppiruusujen juurelle mittakipposelliset (joka toimii myös korkkina tälle purkille) ja kaadoin ämpärilliset lämmintä vettä niiden juurille. Tämä siis vielä vinkkinä teille, joilla myös on pihassa routaa vielä! Kraanasta niin lämmintä vettä kun vaan saa tulemaan noin 10 litraa per kasvi ja sinne vaan maahan, alkaa juuret saada nestekierron taas toimimaan ja ei tuo kevätaurinko vahingoita niin pahasti enää nestehukasta kärsiviä talvehtineita kasveja.