Jouluaaton aattona näytti vielä kurjalle lumitilanteen suhteen, mietittiinkin pääseekö pukki poroillaan tulemaan.. Onneksi jouluaattoa edeltävänä yönä ilmestyi kuin ihmeen kaupalla lunta, vieläpä nuoskalunta, josta lapset sitten taiteilivat hienon lumiukon pihaan ja lumilyhtyjäkin tehtiin..Joskaan eivät ne lyhdyt olleet pitkäikäisiä, sillä perheen pienimmät älymystöt ne tuhosi..
Edeltävänä viikonloppuna kävimme Pohjois-savossa mummolareissussa ja siellä Varkauden portissa pysähdyimme tauolle, Pentikin tehtaanmyymälää en voinut vastustaa joten joulukuusi sai sieltä muutaman lasisen linnun ja sydämen koristeekseen. Lisäksi joulupukin konttiin tarttui sieltä muutamia juttuja.
Joulukuusen jalka oli aivan liian pieni ja koska jouluaaton aattoiltana alkoi tuntua sille, ettei mistään tule mitään ja kirveskin lie heitetty kaivoon, koska sen sijainnista ei ollut hajuakaan, niin laitettiin sitten punaiseen ämpäriin kuusi ja siinä se olla tököttää edelleen.. Ei ainaskaan ole vesi loppunut kesken..
Joulun lämpö tuo mieleen ystävyyden ja tänäkin vuonna sain ystävältä ihanan lahjan, tämän lasisen pentikin sydämen jonka kuuseen ripustin.
Sekä yläkerran, että alakerran vessa saivat jouluisen asun ylleen, yläkerran vessaan laitoin punaiset matot ja pyyhkeet, sekä ikean jouluvalot ikkunaan. =)
Tonttu oli tuonut edellisen viikonvaihteen aikana ihanan, suuren valkoisen lyhdyn portaillemme. Kiitos tontulle, jos luet tätä. =) Näitä valkoisia kauniita lyhtyjä ei varmaan voi koskaan olla liikaa..
Sienivalosta tuli poikien yövalo joulun aikaan, tämä jäänee kyllä pysyvästi pienten nukkariin, tykkään että on kaunis valo..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti ilahduttaa minua, kiitos!