sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Kuulumisia Biolanin kasvusäkeistä!

Biolan antoi meille testattavaksi näitä erilaisia kasvusäkkejä, meillähän on mansikkamaata, perunakasvatussäkkejä, yrttien kasvatussäkkejä ja minikasvatussäkkejä.. Vähän kaikenmoisia säkkejä.
Kokemuksia niistä; Lapset rakastavat sitä kun saavat kastella kasveja milloin vain. Toisaalta kasteluallas (Biolanin oma tuote) on helpottanut arkea, en ole aina ihan hikipäässä kastelemassa kun tiedän että kasvit pärjäävät hyvin tuon kastelualtaan takia. Helteillä/reissatessa jne on tosi näppärä tuollainen. Ja voisinpa kuvitella, että kasteluallas toimisi myös esim kesämökillä, jossa kenties vietetään viikonloppuja ja arkisin ollaan kotona. Lapset ovat innoissaan meillä myös siitä, kun he näkevät kasvien kasvavan ja tuottavan satoa! Joka päivä, monta kertaakin päivässä käydään ihmettelemässä niitä ja mietitään, jokohan tomaatteja saisi maistaa tai mansikoita ottaa..
 
Paprikat ovat vuodesta toiseen olleet se miun juttu. Ne vaan on niin helppoja ja varmoja. =) Nyt on yksi ISO paprika kasvanut, väriä se ei ole vielä pintaansa ottanut, mutta hyvin tänä kesänä vielä ennättää..

Mansikoita minulla oli jo viimekesänä, tämä tässä on itseasiassa kesäkuun alussa laitettu taimi, hyvin pieni ja heiveröinen vaan kylläpä sekin muutaman marjan on jo antanut tänä kesänä! Viime kesän mansikat muuten rönsyilevät tällä hetkellä aika kovin ja saan taas uusia taimia seuraavaksi kesäksi säkkeihin laittaa. (Mulla vielä muutama säkki käyttämättä)

Niin ja tomaatit. Tänä iltana lapset saivat ruokapöytäänsä ekat kypsät tomaatit. Ihania ovat. Meillä on muutania tomaatin taimia ja kaikissa niissä on vallattoman paljon raakileita ja vielä kukkiakin. Kotitomaatit on melkoinen herkku. Ensi kesänä laitan kyllä kurkkuakin, kaipaan nimittäin kotikutoisia pitkiä kurkkuja kun töissä olen niitä tottunut syömään kesäisin.

 
Viimeiseksi vielä esittelen taas nämä Fairyt. Ne on vaan niin upeita! Laitoin nämä viime syyskesällä kasvamaan maahan, kaivoin iiison kuopan ja sinne Biolanin hevosenkakkalannoitetta pohjalle reilusti, hyvin tuntuu kukat kukkivan ja nuppuja tulee koko ajan vaan lisää ja lisää..!
 
Kerrassaan siis positiivisia kokemuksia meillä näistä säkeistä ja voin lämmöllä suositella KAIKILLE poropeukaloillekin näitä. Ei tarvitse olla kummoinen puutarhuri tai hortonoomi, vaan aloittelijakin onnistuu ihan taatusti kasvatussäkeillä!

Vilautanpa tulevan syksyn/talven Reimaa!

Sain mahdollisuuden tutustua Reiman tulevan syksyn/ talven ihanuuksiin! Perheemme lapsethan tunnetusti ovat kovia Reimailijoita ulkovaatteidensa suhteen ja näyttää taas kovasti siltä, että ovat tulevanakin talvena.
Isojen puvuissa näyttäisi olevan näitä kauniita heijastintähtiä nyt useammassakin. Ja mallistoissa näytti olevan tarjolla sekä "yksivärisempää" ja klassisempaa, kuin uutuus kuoseja ja totuttuja graafisiakuviointeja.

Eniten minua tällä hetkellä kiinnostaa nämä pikkuisimpien vaatteet, niissä oli mieleisiä valkoisia, harmaita ja mustaa värimaailmaa. TYKKÄÄN!

Reimalla tänä vuonna tällaisia ihania tunteisiin vetoavia mies ja vauva -kuvia. Voiko olla söötimpää kuin pieni vauva raavaan miehen sylissä.. =)

Aivan ihanan sävyisiä harmaita. Meille tulenee harmaat talvitamineet Pikkulle.

 

Reimalta tulossa uutta Newborn mallistoa, sitä mielenkiinnolla jään odottelemaan, saadaan setti testattavaksemme Pikkulle.

Me himoshoppaajat ja -bloggaajat ollaan ajoissa liikkeellä, tiedetään.. Mutta talvi tulee, ennemmin tai myöhemmin tänäkin vuonna. =) Minusta on ihanaa päästä taas uutuusjuttujen kimppuun, vaikka vain näin kuvien muodossa ja helteiden aikaan. ;)

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Pikkun iloinen garderobi

Minä tunnun olevan ääripäiden ystävä. Joko ollaan ihan valkoisissa tai hyvin vaaleissa pellavaisissa tai sitten väreissä. =) Lastenvaatteista siis puhun. Isommat pojat valikoi aika pitkälti jo itse vaatteensa kaapista. Iivan ja Irvin haluavat useimmiten samanlaiset laittaa päälleen. Ja onhan se söpöä jos kahdella, kolmella tai neljälläkin on samanlaiset vaatteet. (mie kyllä tykkään laitattaa heille puistoon/kauppaan/kaupungille/kylään samanlaiset tai toisiinsa sopivat vaatteet!)  Aika monta vaatekertaa päivässä kyllä useimmiten noilla menee pesuunkin, että loppupäivästä saattaa olla melkoinen sekamelska päällä ja pyykkivuori huima. Mutta onneksi vettä riittää ja pesukone pyörittää..
 
Pikku on nyt 3 kk ikäinen ja selvästi rakastaa kirkkaita värejä. Punainen ja keltainen perinteisesti vauvojen tapaan on hänen suosikkejaan, mutta myös muut värit tuntuu hänet saavan iloiseksi.
 
Yllä oleva punavalkoinen asu on minun suosikkini vauvallemme. Se on vaan niin raikas ja reipas.
Shortsihaalari, pehmeä ja mukava, vilpoisa ja VÄRiKÄS. Tämä on aika kiva. Ei paina eikä purista. Kääntöhattu kuvassa on nyt viheällä puolen, sisäpuoli on turkoosi ja se taas sopii sitten mielestäni hyvin tuon alemman kuvan turkoosin t-paidan ja valkeiden caprihousujen kaveriksi.

 
Siinäpä muutama värikkäiden vaatteiden suosikkimme. Muutaman kerran päivässä toisinaan joutuu vaatteet vaihtamaan, joten ei ihan kaikki samaan kuvaan ennätä. Ovat tietysti pesussa nytkin.
 
Kaikki vaatteet Polarn O Pyretistä
ja suosin melko "seksuaalineutraaleja vaatteita" kuten ehkä tarkimmat huomasivat.
 
Ps. Tämä ei ole maksettu mainos vaan ihan omaksi iloksi tehty postaus. ;)
 
IHANAA, AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!
 

Minun Fairyni

Minun ei edes pitänyt tykätä ruusuista. Ja niin siinä vaan kävi. Nyt on useammanlaisia ruusuja pihassa. Ja näitä iki-ihania Fairyjä.
Eteen istutusmuureihin tuli valkoisia Crystal Faireja, tosin tuo oikealla oleva vaaleanpunainen pitäisi myös olla sitä samaa.. (vaihtaako nuo värejä vai oliko väärä etiketti purkissa?)
 
Alimmat punaiset The Fairyt olivat viime kesänä pinkkejä/vaaleanpunaisia. Nyt ne on suorastaan joulun punaisia.
 
Onko muilla kokemuksia Faireista? Vaihtaako värejä vai "kuvittelenko vain"?

torstai 27. kesäkuuta 2013

Ps. Alesta vielä, suositukseni!

Mainitsin lastenvaateale-postauksessani turkoosit Popin takit. Unohdin kertoa t-paidoista! Kuvassa olevan takin alla on tuo turkoosi t-paita on ollu yksi kesän ykkössuosikkeja meillä! Kaikilla neljällä pienimmällä herralla tuollaiset turkoosit on. Ne on ihanan raikkaat esim. valkoisten shortsien kanssa. Alessa oli noita samoja paitoja punaisia, raidallisia, valkoisia jne. Ovat laadultaan just sitä poppia, minkä takia niitä ostankin eli eivät mene pesussa miksikään. Ei viru, ei varu, ei haalistu. Aina vain ovat kuin uusia. Meille sitten alesta hamstrattiin noita vähän joka väriä ja samanlaiset kaikille, vauvankin kokoja oli!
Noissa on sekin pointti, että ei ala kuviot kyllästyttää eikä mene muodista, niin perus-juttuja ovat.
SUOSITTELEN!
;)

Etuosaa nyperrellään yhä

Kaunis hellepäivä. Ihana päivä ottaa kuvia ulkonakin. Meillä edelleen, tai siis korjaan, minulla nuo kiveyshommat vähän vaiheessa tuossa edessä.. Kunhan vähän viilenee taas ilma, niin jaksan ehkä tehdäkin sitä. Uutta nurmikkoa pukkaa tuohon, sadettimen letkut näkyvillä kuvassakin.
 Nään sieluni silmin tämän kuvan keskellä sen ihanan valkoisen portin ja aidan, joka tuo ihmiset meille pihaan.. Sitten jokus. Nyt on yksityisyys kaukana. Kadun kulkijat "ovat pihallamme" ja "piha on kadulla".. Anteeksi vaan kaikille naapureille, lapset eivät meinaa leluineen ja pyörineen pysyä omalla reviirillä..
Pelargonia saa ajaa virkaansa tuossa kivetyksen keskeneräisessä pisteessä. Ilmoittaa, että tästä tää vielä joskus jatkuu..Luultavasti sitten kun saadaan asfaltti tien pintaan.

Meillä siis mukulakiveystä tulee olemaan kaikkialla tuon kävelyväylän molemmin puolin noin 60cm leveydeltä. Talon takana ja sivullakin. Minun sydänajatus tuossa oli tuoda palanen Kuopion mukulakivitoria tänne Etelä-Karjalaan. Savolainen kun olen syntyjäni. Nyt tuntuu, että tuota toria alkaa olla jo vähän enemmänkin tullut tehtyä. Jospa se sitten joskus palkitsisi.
Ja vannon: Sitten kun ihan vihon viimeisen kiven pistän tähän pihaan, meillä tarjotaan kuohuvaa ohikulkijoille ja naapureille! Sen verran iso ja pitkä urakka se on ollut.

 
Vaan henkii tuo mielestäni jotain "vanhaakin", elettyä elämää. Ikuisuutta. Kivet lienevät tuhansia vuosia vanhoja, nuokin tuossa pihallani.
 
Nyt menen kiireesti pistämään vesihanat kiinni, ipanat on leikkineet postaukseni ajan vesisotaa tuolla pihalla. =)

Lastenvaatealet

Meillä on juhannuksen jälkeinen elämä täällä alkanut, kaksi reissussa ollutta poikaakin kotiutui eilen ja toissapäivänä. Normaali arkinen vipellys on siis alkanut. Muutamaan kertaan ollaan ennätetty aleihin shoppailemaan ja verkkokauppojakin on selattu kovaa tahtia.

Käytiin muuten sunnuntaina Tykkimäessä perheen kolmen pienimmän tenavan ja ystäväperheen kanssa. Ja siinä sivussa sitten poikettiin myös kauppakeskus Veturissa.

Lappeenrannan Polarn O Pyretiltä ostin vähän "Pikkulle" kesävaatteita. Hänelle menee vielä 56 senttisetkin Popin vaatteet, alesta ostin jo 62 kokoa, hyvin nekin tuntuivat istuvan. Kivasti noilla popin vaatteilla voi vähän kokojen kanssa pelailla, toisaalta on reiluja mut toisaalta esim hihansuiden käännöksillä saa pidemmän käyttöiän pikkusten vaatteisiin. =) Popilla on ne huippuhyvät windfleecet ja kun pojat olivat mukana, niin saivat valita omansa, turkoosit sellaiset syksyyn saivat.

Lindexiltä ostin kuvassa näkyvän farkkuhaalarin, hintaa jäi ihan muutama euro. Kun siellä oli joku kanta-asiakasjuttu, että saa alehinnoista vielä 20 prossaa alea. Tuokin oli alkujaan puoleen hintaan jo.

Reimalla oli kanssa alet, 30 prossaa pääosin, ostin sieltä yhen softshelltakin syksyksi tulevalle ekaluokkalaiselle. Ja taisin ostaa housuja sekä rukkasia jo jemmaankin. Ainiin ja pojat saivat uudet lippikset, Angrybirdsit samalla reissulla kun käytössä olleet lippikset on jo aika hurjan näköisiä puolivälissä kesää..Pesussakaan enää lähteneet siistiksi. =) Nuo angryt ei vielä ollu tarjouksessa Reimalla..

Tämmösiä alejuttuja täällä. Meinasin vielä piipahtaa illalla katselemassa muita paikkoja ilman muksuja, vähän omaa aikaa äidillekin. =)


Ainiin PS. Pomp de luxilla vaatteet puoleen hintaan! Sieltä tein siis nettitilauksenkin!

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Keskikesän juhla

Juhannus tulee aina vaan vuosi vuodelta nopeammin. Outo juttu. =P Meillä kärhö oli avannut lapsen kämmenen kokoisen pinkki-lilan värisen kukkansa tänään oikein suureksi. Nuppuja on kaikissa neljässä kärhössäni ihan kivasti. Samaten kuin Fairy-ruusuissakin (odotan niin kovin kukintaa jo!) ja hortensioissa.

Tämän perheen juhannus on ollut hyvin arkinen ja rauhallinen. Pihakivetystä vähän tehtiin tuossa ja mietittiin, mentäisiinkö huomenna Tykkimäkeen muksujen iloksi. Nuoruusvuosien juhannusjuhlinnat enää muisto vain meillä perheellisillä. =)

Vaan hauskaa Juhannusta kaikille, ketkä ehtivät mökkeilyltä ja juhlinnaltaan blogeja katsella! ;)
 

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Risuja ja ruusuja pakastinlokeron väärinkäyttäjiltä

Kirjoittelin jo aiemmin täällä blogissa postauksen kuinka hyvin sain Festivolta palvelua, kun kylmiömme pakastimen puolen lokero otti ja hajosi mystisesti.
Sama kävi jälleen. Nyt mieheni oli pakastimella, ei käyttänyt sen ihmeempää voimaa eikä tiettävästi luukku ole ottanut osumaakaan. Meillä kun pakastimella käy vain aikuiset "rovehtimassa" niin tiedetään tasan mitä siellä milloinkin on tapahtunut.
Ihan samalla tapaa siis ruksahti liikku rikkoutua ja putosi sieltä alas. Ihan kuin itsestään.

Sinänsä Festivoon ollaan oltu tosi tyytyväisiä ja TILAA siellä todellakin on. Olen voinut ostella kepeästi viikonkin ruoat kerralla jääkaappiin ja ei ole tuntunut missään isompikaan vierasjoukko kylässä, kun aina on mahtunut kaikki kaappiin. Myös muita ominaisuuksia kaapilla on, joista tykkään. (Esim sinne voi jättää voikkuleivän sellaisenaan, ei kuivetu ja mene huonoksi vaikkei pussissa olisikaan)...
 
Mutta nämä pakastimen lokerot. Ärsyttävä piirre. Minulle soitettiin Festivolta tänään kun laitoin sähköpostia eilen sinne. Kerrottiin, että olemme käyttäneet pakastimen lokeroita väärin tai joku isku sinne on tullut. Saimme siis kuulla olevamme pakastimen lokeroiden väärinkäyttäjiä. =P Mut siis ei hyvä ei. Puhelun aikana kyseinen henkilö kertoi itsekin onnistuneensa rikkomaan muutamat luukut.
 
En tiedä onko blogin seuraajilla Festivoita, ja onko millaisia kokemuksia niistä.. Ihan mielenkiinnolla kuulisin?
 
 
 

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Järjetön siivo, aina vaan!

Löytyykö muiden lapsiperheistä lapsia, jotka levittäytyvät ympäriinsä? - Meillä on aina aivan järjetön kaaos, vaikka kuin käskee, komentaa ja neuvoo siivoilemaan jälkiään, uhkaa, lahjoo ja kiristää, niin silti aina leluja putkahtelee sinne ja tänne. Imuroiminen on aina tuskaa. Ihan kaikissa huoneissa.
Joskus onnistun kovemman lahjonnan nimissä saamaan pojat siivoilemaan jälkensä, mikään muu ei todellakaan tunnu tehoavan. Tänään perheen pian 4v täyttävä Iivan siivosi kiitettävästi kaikkien huoneiden lelut.

Syykin moiseen lelujen siivoamiseen on; Meillä pidetään huomenna Perfect home-sisustuskutsut täällä! Pitihän minun saada imuroitua koti enimmistä koiran villapalleroista ja lasten vaatteissa kulkeutuvista hiekoista.
Mies nauroikin kun kuvailin olkkaria ja vierashuonetta (joka on olkkarin "jatko"), että otatko sinä todistusaineistoa siitä, että on meillä joskus täällä siivottukin..

..Ja otinhan minä. Ja voin kertoa, että huomenna aamu 9.00 mennessä on taas täys kaaos päällä, sisustuskutsut on vasta illalla, ehditään taistella taas lelujen siivouksesta ja imuroimaan, parhaassa tapauksessa kahteen kertaankin. =P
 
Ps. Älä vaan huomaa alimman kuvan alalaidasta miun vaaleanpunaista varpaankynttäni.
 
 

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Ennenkuulumattomia kulmia ja muurialtaat

 Aiemmin en ole tainnut kovinkaan montaa kuvaa tältä talon kulmalta blogiin laittaa. Tässä on siis talon ja autokatoksen väliseltä alueelta näkymää kadulle päin. Kunhan saadaan se valkoinen lauta-aita rakenneltua joskus, niin saadaan ehkä vähän intiimimmäksi piha-alue. Nythän kaikki on kovin "auki" tuonne kadulle.
Kodinhoitohuoneen ovi eli talon "talouspääty" haluttiin alkujaankin tuon autokatoksen puolelle ja vieläpä autokatokseen tuleva "oviaukko" aika liki tuota ovea. Vaikkei autokatos vielä ihan olekaan valmis eikä toimi niin kuin ajatus on, niin silti pidän kyllä tuosta sijoittelusta. Portaikot meillä vielä joka puolelta taloa puuttuu, samoin kuin nuo kodarin oven askelmat. Tuon pikkusen katoksen päätykin on maalaamatta ja katto laittamatta umpeen. (valaisin puuttuu myös)

Autokatokselta tultaessa. Kivetys tulee jatkumaan tuosta punaisen kukkahommelin luolta kadulle saakka, kunhan saadaan kadun korko varmistettua. Eli joskus hamassa tulevaisuudessa. Mukulakivetykset oikealla tein viime keväänä ja vasemmalla olen tämän kesän aikana aloitellut tehdä noiden muurijuttujen ympärille. 
Muurialtaat, taemmassa on jo melkein ympäri mukulakivialue, toisesta vielä puuttuu vähän täyttöjä ja ne mukulat kokonaan. Muurialtaisiin istuttelin kartiovalkokuuset, pari sinistä kääpiökatajaa ja ruusua sekä lamohietakirsikkaa. Kaikkien noiden pitäisi olla auringon ystäviä. Päällä Biolanin perinnekate, kelon värisenä huolehtii rikkakasvit ja pitää kosteuden mullassa.

Etupihaa kadun suunnalta. Nurmikkokin on jo itänyt (reilussa viikossa!). On ollut aika suotuisat sadekelit nurmikon kasvattamiselle.

Muurialtaiden alle tehtiin "perustukset" rakennusajan kevytsoraharkoilla. Kivet on HB:n vallikivien kansia. Tilasin kivet suoraan HB:n tehtaalta silloin toissa syksynä hyvään alehintaan.
Muurialtaiden molemmilla puolilla on Irlannin katajat, joista kasvanee noin 4 metriset pilarimaiset puut. Nyt ne on aivan onnettoman pienet rääpäleet vielä. Katajat on kuulemma toisinaan vähän hankalia kasvatella, katsotaan miten meidän käy. Mutta ovat kestävempiä paahteessa kuin tuijat ja mielestäni kasvavat kauniimman näköiseksikin. =) 
 
Ja nyt vaan odotellaan kasvun ihmettä. Sekä muurialtaiden kasveissa, että katajissa kuin nurmikossakin.
 
 

torstai 13. kesäkuuta 2013

Pappi puuttuu, pionit kasvaa ja lapset vähenee vaan

Pihamaalla riittää touhua. Viikonloppuna olisi lentonäytökseen osallistumisen lisäksi tarkoituksena tehdä muurialtaisiin täytöt ja laittaa viimeinkin kasvit niihin.
Jännittävää! Aina kun saa jotain valmiiksi, hihkun ilosta.

(tämä kuva: Sami Kontto)
 
Pikkun ristiäisiä olen yrittänyt järjestää. Vähän huonolla menestyksellä, nimittäin ajankohtana jolloin olisimme halunneet juhlan pitää, ei saada pappia mistään! =( Juhlatila ja kirkko olisi, mutta pappi puuttuu.
 
Saatiin kaksi vanhinta poikaa reissuun eri puolille Suomea muutamaksi päiväksi. Ollaan siis vain kolmen pienimmän kanssa kotona. Aika luksusta. =)
 
Laittelenpa taas paremmalla ajalla enemmän juttuja. ;)

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Pinkkiähky makkarin puolella ja silkkisiä unelmia

Makkaria päivitin vähän hennompaan suuntaan, alkoi tulla pinkkiähky vapun aikaan hyvin värikkääksi ja pilkulliseksi laittamastani makkarista.. Nyt mennään taas vähän neutraalimpaan suuntaan

Pari uutta hennon vaaleanpunaista kristallein koristeltua dupon-silkkityynyä shoppailin tällä viikolla ja olen niin kovin haaveillut silkkiverhoja. Stockmannin silkkiverhot on ollut nyt vähän niinkun odotuksen alla, milloin raaskisin hankkia. 5 kappaletta pitäisi niitä makkariin ostaa ja ne on aika tyyriit. En uskalla edes ääneen sanoa..Silkkinen haave kuitenkin on ja pysyy (tätä on kestänyt jo kolme vuotta!)

Beiget tyynyt on myös silkkityynyjä, valkoiset kaikki pellavaa.
Hortensia ilahduttaa kauneudellaan yöpöydällä.

Hitunen pinkkiä jäi vielä makkariin kiikkustuolia somistamaan.. Kiikku on sellainen viharakkaus-juttu, itsehän en tykkää ollenkaan istua siinä ja aina välillä olen heivaamassa tätä pois, joku kuitenkin on pitänyt sen meillä vieläkin menossa mukana..


Tunteella ja tarkoituksella

 Punalehtiruusu aloittelee kukintaansa, pikkusia nuppuja on siellä ja täällä. Tähän ruusuun ihastuin Ainolan pihamaalla Savitaipaleella viime kesänä ja muistaakseni K-Raudasta sittemmin taimen ostin. Tämä ruusu sanotaan olevan sitkeä ja hyvä selviytymään, kyllä on huomattu, myös kova kasvamaan tämä kaunotar on. Tässä on jotain herkkyyttä, joka vetoaa tunteisiini.
Oreganikin kukkii. Aika kauniit lilat kukat siinä on. Oreganoa ollaan maisteltu ihan sellaisenaan, mutta joskus takavuosina myös kuivateltu. Samoin kuin basilikaa. Oreganoa käytetään meillä ruoanlaitossa aika paljon muunmuassa pikalämppäreissä eli ruispala + nakki + juusto + ketsuppi mikroon ja oreganot sinne väliin. Tulee aika herkku iltapala.

 Tomaatin raakileita on ihan älyttömästi. Toivotaan, että nämä ehtisivät kypsyä kaikki. Kolme pintä tomaatin taimea minulla siis on tänä vuonna.  Ja hunajameloni, se se jaksaa kukkia! Ihan mieletön määrä kukkia siinä olikin ja se kasvaa ihan hurjaa vauhtia. Saa nähdä saadaanko meille hunajameloniakin omasta maasta tänä vuonna. =p Tai siis Biolanin kasvatussäkistä, ei maasta.
Mansikkasäkeissä mansikat kukkuu. Nämä taimet ovat tämän vuotisia kaverin mansikkamaalta saatuja, muissa säkeissä on viimevuotisia rönsyjä ja tooosi isoja kukkia näihn verrattuna. =)
 
Sitähän minä meinasin vielä kertoa, että jokainen kukka ja kasvi pihassamme on tunteella ja tarkoituksella valittuja. Jokaisessa on sitä jotain minkä vuoksi olen omaan pihaan nämä kyseiset jutut valinnut. =)
 

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Maalaisromanttishenkinen pukeutuminen

Joskus ennen rakentamista luin Kannustalon rakentajien tarinoita. Jossain perhe kertoi, miten kokonaisvaltainen asia se Kannustalon rakentaminen on ollut, se ulottui jopa heidän elämäntaparemonttiin saakka.
Itsellä ei ainakaan vielä olla sinne saakka selviydytty. Edelleen ollaan pieniä ja paksuja ja mörököllin  näköisiä tai siis minä olen. Edelleen syön karkkeja eli karsuja silloin kun se hyvälle tuntuu ja edelleen jätän jumpat väliin ja touhuan jotain muuta oman napani eduksi.
Voin kertoa, että olen melkoinen nautiskelija.
Nyt kuitenkin on joku ulkoinen hurahdus iskenyt. Jostain syystä olen jo viime kesänä miettinyt pellavaisen tunikan hankintaa. Sopivaa vaan ei ole tullut vastaan. Halusin vaatteen, joka on ns.monikäyttövaate, jonka voin pukea kesät talvet, laittaa alle topin, tai en mitään tai vaikkapa pitkähihaisen paidan halutessani.  Ja nyt se sitten eilen tuli vastaan! Ja vieläpä monin kappalein.
Se mikä tästä hurauksesta tekee oudon on A. värimaailma ja B. yltiömäinen romanttishenkisyys. Toisaalta nämä ovat niin ihanan tyttömäisiä.
Eikö kolmekymppinen saakin olla vielä vähän rimpsuhelma halutessaan? ;)
Kaksi vaaleanpunaista mekkoa ja yksi valkoinen lähti mukaan. Persikan/korallin värisen jätin kauppaan, vaikka kyllä testasin sitäkin. Oli siellä luonnonvärisiäkin, mutta ne eivät ole miun juttuni. Ja mustatkin jätin tällä kertaa kaupan hyllylle. Normaalistihan pukeudun lähinnä mustaan. ;) (Niin muuten ja ostin rimpsuhelmaiset leggaritkin)
Upeita romanttishenkisiä yksityiskohtia ja pitsirimpsuloita. =) Kyllä on kelkka nyt kovan muutoksen tehnyt. Huhheijaa. Itseä viel vähän hirvittää moinen.

Ja sitten vielä sana pellavavaatteiden ihanuudesta: On tosi ihania, mitä ryppyisempiä ja mitä enemmän käytetympiä, sitä mukavempia. Voi säilyttää vaikkapa ämpärissä halutessaan. =) Laitoin jo ekan päivän hikoiluni jälkeen pyykkiin. Ja huomenna laitan toisenmallisen tunika/mekon päälleni leggareiden kanssa.
 
Näkyykö teillä muilla maalaisromantikoilla pukeutumisessa maalaisromanttisuus? Vai pukeudutteko "tavallisesti" vaikka koti onkin täynnä pitsiä ja pellavaa tai muuta maalaisromanttista sisustusjutskaa?
 
 

Riippuu ja roikkuu joka puolella..

Meillä nimittäin asenneltiin saparokoukkuja parvekkeen kattoon (kattotuolien kohdalle) ja tuo ihanan värikäs ja hauska La Siesta riippumatto laitettiin kaiteesta toiseen roikkumaan, ennen kun se myöhemmin sitten saadaan omalle paikalleen.
Pienimmät herrat halusivat kokeilla kimpassa riippumattoa ja voi sitä ilon määrää mikä meillä oli illan aikana! Samalla laitettiin myös rottinkiset korikeinut roikkumaan toiseen päähän ja keskelle parveketta, niistäpä postailen toisella kertaa enemmän.

Kaksi vanhinta poikaa (se joka puuttuu kuvasta ja vauvan pitelijä) ovat tänään karistaneet talviturkkinsa uimalla järvessä ja vanhempi poika on toista yötä kaverinsa kanssa telttailemassa tuossa muutaman kilometrin päässä!