Kesä. Lapset. Loma. Ale.

Täydellinen kesäpäivä jälleen takana. Tuntuu, että kaikki nämä viimeviikkojen päivät ovat sellaisia olleet. Täynnä elämää.. Ihania kesän tahrimia vaatteita, uintiretkiä, jätskiannoksia, kirmailua pitkin pihamaata..

Alennusmyynneissä kävin itseäni hemmottelemassa, pitkästä aikaa ostinkin jotain. Jotain aivan itselleni. Meinaa joskus äitiyden ilojen myötä unohtua Naisellinen puoli. Joka on itselle aivan ehdottoman tärkeä juttu..

Ostin puuteriroosan värisen Guess-laukun. Nyt on taas joku vaaleanpunainen kausi päällä. Tainnut olla jo vuosia, ne ketkä minut tuntee tietääkin sen. ;)

Jo vuosia haaveilemani Minna Parikan kengät hankin myös. Ristiäisiä ajatellen ja tulevaa muutenkin. Onhan nuo ihan "klassikot" ja hyvin menee kaikkiin tilaisuuksiin, melkein jopa maitokaupallekin. ;)

Kännypussukkani oli rakennusajan maalissa ja sen tarra ei enää toiminut. Puhelin luiskahteli sieltä pois ja putoili milloin minnekin. Guessin pussukka saa ajaa saman asian, vaikkei tämä se virallinen kännykänsäilytyspussukka olekaan.

Lompakkoni alkoi reunoista jo rapistua ja kuluneet nurkat oli aika kurjat. Sitä paitsi, eikai marjapuuron väristä kukkaroa voi laittaa utuisen puuteriroosan laukun sisään, eihän? ;)

Perfect home -sisustuskutsutkin pidettiin vähän aikaa sitten. Kiva tunnelma oli. Kiitos paikalla olleille. Tuotteetkin on jo melkein kaikki saapuneet, jälkitoimitusta odotellessa..Kuvan lyhty, johon siis vettä laitoin ja kukkasen, on sieltä samaisilta kutsuilta. Tilasin myös muutamia valokuvakehyksiä, esittelen ne sitten kunhan saan ne.

Seuraava pariviikkonen meneekin ristiäisjärjestelyissä. Huhheijaa. Nytkin tuntuu välillä, ettei tunnit vuorokaudessa riitä, huomataan että ohops, se onkin jo 2:30, pitäisiköhän käydä nukkumaan.. Saa nähdä miten nämä pari viikkoa saadaan rytmitettyä ja kaikki se tehtyä, mitä ennen juhlia meinataan. Apujahan meillä tunnetusti ei ole.

Mutta, elämä on..

Tässä kuitenkin vielä tämä elämäni tärkein lasti (yksi heistä puuttuu kuvasta).

Onnellisia, pieniä ihmisiä.

Kuinka paljon voikaan rakastaa näitä?!

Pikku voi potrasti. Nyt oli taas neuvola ja kasvuakin on tapahtunut. Mennään 62 senttisissä vaatteissa, pituus on nyt 61,5cm ja painoa reilu 6 kiloa. Rintamaito on ylin herkku, allergiaepäilyn vuoksi mahdollisimman pitkälle sillä mennäänkin.

 

Iloa, onnea, rakkautta. Pelkoa, kauhua ja haikeutta. Voisin tiivistellä tämän hetken tunnelmia. Erilaisia asioita ilmassa, positiivisia pääosin.

 

Valtakunnassa siis kaikki hyvin.

Toivottavasti siellä ruudun takanakin.

=)