Olen aika touhukas ihminen, mutta kärsivällisyys eikä minkään sortin nysvääminen ole miun parhaita puoliani. Sitten kun mennään, niin mennään ja lujaa ja niin päin pois.
Vähän samalla asenteella olen puutarhaa talomme ympärille perustanut, niin että asiat olisivat mahdollisimman helppoja ja nopeita hoitaa. Ei mitään monien viikkojen kestäviä puutarhanhoitourakoita, hillitöntä kitkemistä tai mitään sellaista, joka sitoisi aivan liian paljon.
Melkein kaikki kasvit, puut, pensaat, kukkaset ovat saaneet Biolanin perinnekatteet alleen estämään rikkaruohojen kasvua. Aina joskus joku uskalias rikkaruoho voi yrittää tulla kasvin tykö, mutta se on helposti huomattu kun kasvit on katettu. Niin sanoin, että melkein kaikki; Raparperi on nurmikon lisäksi ainoa "kasvi" mikä ei ole katettu tässä pihassa. Jopa pionit olen katteen kanssa laittanut, silläkin uhalla että pieleen menee. Olen lueskellut netistä, että jotkut muutkin ovat pioninsa kattaneet. Ainakin yksi viimesyksyn pioneista minulla kukki, vaikka kate sen juurella onkin.
Talon etuosaan juuri rakennetut muurialtaat on myös katettu tuolla Biolanin perinnekatteella, kelo on tuon katteen väri ja mielestäni se sopii loistavasti valkoisten kukkien kaveriksi Eikä se pomppaa silmiin sieltä.
Hortensioita minulla on talon sivustalla ja etualalla. Kahta eri lajiketta molemmissa paikoissa. Annabellet alkavat heräillä pikkuhiljaa kukkimaan tuossa edustalla. Tertuissa kasvavat pikkukukkaset aukeavat päivä päivältä enemmän. Hortensioille voi olla jopa suotavaa, että niiden juurella on kate, pysyy kosteus paremmin kasvilla. Nämä kun ovat vähän herkkiä kuivahtamiselle varsinkin helteiden aikana.
Muut hortensialajikkeet ovatkin syyshortensioita minulla. Kerronpa niistä sitten enemmän kun kukkiivat. Vanilla Fraice-hortensia minua kaikkein eniten jänskättää, se on siis tämän kevään taimi eikä ole vielä kokemusta miten kaunis sen väriä vaihtava kukinto oikeasti onkaan. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti ilahduttaa minua, kiitos!