Vaaleanpunainen sokeriällölällyhömppätalo

Joskus luominen on tuskaisen taipaleen takana. Niin tässäkin tapauksessa.

 

 Kyllä minä tykkään piparitalojen tekemisestä, erityisesti koristeleminen on mieleistä puuhaa, mutta.. Tämä talo on vaatinut normaalia enemmän tällä kertaa. ;)

Ensinhän ajattelin leipoa muutamia "minitaloja" ja tehdä niistä ihanan persikkaisen vaaleanpunaisia ja suloisia sydämellisiä. No, leivoinkin, piilotin talojen palaset rasiaan ja kun tuli se hetki kun aloin ottaa ne esille tein havainnon: Meijän ekaluokkalainen oli vaivihkaa napsinut syödä suurimman osan talojen palasista ja niistä ei saanut tehtyä enää mitään.

Ja eikun uusi piparitaikina tulille.

 

No sitten ajattelin tehdä oman perinteen mukaan muumitaloja, kahteen osaset teinkin.. Tässäpä tämä lopputulos toisesta, valmiiksi tulleesta on

Vähän on turhan paksut jääpuikot katolla ja asiat niinkun sinnepäin. Vaan hyvin on tekijänsä näköinen piparimökki, sen voin myöntää. ;) Eikai se niin tarkkaa ole!

Pikkumökki syntyi pienen katastrofin sivutuloksena. Leikkelin sen palaset samantapaisen mökin paloista mitä tuo iso on.. Siitä taisi tulla ulkovarasto tai maakellari niinkuin pojat tuumivat.

Kokeilin muuten sitä kuumamarenkia. Se oli aika kiva, jännä uusi tuttavuus. Kannattaa kokeilla, jos on innokkuutta leipomiseen. Se oli helpompi juttu kuin ennakkoon ajattelinkaan.

Tässä vielä katastrofi-palaset rikkoutuneen mökin osista. Tämä siis juttui peltiin säilytysaikana kiinni tikkarimurskaikkunoistaan. Onneksi nuo kaikki palaset eivät niin tehneet. Silloin olisi voinut minulta tulla iso itku.

 

Ps. Kiinnitin pikeerillä piparitalojen osaset toisiinsa ja en varmaan tee enää ikinä niin, koska se oli ihan kamalaa. Paljon kivempi ja nopeampi vaihtoehto on sulatettu sokeri. Vaan mielipideasioita kai nämä lienevät. ;)