Terveyden edistämistä omassa elämässä

Ehkä joku saattaa muistaa, että olen puhunut täällä kerran puhtaasta ruoasta ja terveellisemmistä elämäntavoista? 

Omat ajatukset ovat kypsyneet pikkuhiljaa, ja teot oikeastaan lähtivät mukaan viime kesänä kun minun addiktio Pepsimaxiin loppui kuin seinään. Tuli viimein se viimeinen kulaus, joka ei edes maistunut hyvältä. Eihän se paha sinällään ollut, mutta mikä määrä epämääräisiä lisäaineita jne.kroppaan sitä kautta tulikin. Minä kun en ole koskaan ollut kahvinjuoja, niin tuo oli ehkä tapa "korvata" kahvittelu. Mukamas virkistävä sellainen.

 Marraskuussa aloitin herkuttoman kauden. Se pupellus ja herkkunälkä oli aivan pakko pistää poikki. Ihan järjetön suklaan/makean nälkä aina kolkutteli, joten olin jouluun saakka ihan täysin ilman mitään herkkuja. Ja jouluna annoin luvan itselleni, sallin herkuttelun. Mikään järjetön herkuttelukausi siitä ei seurannut, aika nopeasti iski ihan totaalinen ällötys ja stoppi. Nyt riittää tällainen -ajatus iskostui päähän. Tämän prosessin aikana koko ajan on päässä myllännyt ajatus koko perheen ruokavalion muutoksesta, todellakaan ei mitään radikaalia viherpiiperryselämää olla aloittamassa, mutta esim. lihattomia viikkoja ollaan kyllä mietitty ja pyritty välillä erilaisia teemaviikkoja pitääkin.
Koko ajan on pikkuhiljalleen terveellisyyttä lisätty ruokavaliossa ja siitä on tullut tapa.

Tammikuussa löysin itseni, vuosikausien tauon jälkeen liikuntakeskuksesta spinningistä! -Sovin naapurustossa asuvan ystävän kanssa diilistä, että hänen kanssaan siellä käymme. Ja edelleen käymme jatkossakin. Kolmannen kerran jälkeen aloin jo nauttia liikkumisesta, kaikkine ylipainoinenikin. Se oli aika yllättävää. -Viimeiset shoppailuni ovat olleet viimeaikoina lähinnä ihania sporttivaatteita ja -kenkiä erilaisiin jumppiin ja sinne spinningiinkin jouduin uudet tossut hankkimaan. 

Jotenkin toivon, että nyt kymmenen vuoden tauon jälkeen pääsisin nauttimaan liikunnan ilosta, ja saisin tästä taas kaiken irti. Ja, että tämä pikkulapsikauden aiheuttama tauko olisi viimeinen näin pitkä liikkumattomuuskausi elämässäni. En todellakaan ole tehnyt uudenvuoden lupauksia, vaan olen tätä asiaa kypsytellyt. Piiiiitkään. 

Nyt meillä eletään viimeisiä päiviä tätä normaalia elämää. Sillä ensiviikosta alkaen meidän perheen elämä tulee muuttumaan. Ja siinä muutoksessa on mukana koko porukka. 

Kerron siitä myöhemmin sitten lisää. 

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

Ps. Kuvan kengät hankin tänään alennusmyynneistä jumppakengiksini. Aikalailla on sisäkengät muuttuneet kevyemmiksi ja ihanan tuntuisiksi jaloissa siitä, mitä ne vielä reilu 10 vuotta sitten olivat. Tykkään.