Mennääs pintaa syvemmälle. Meillä on murhe. Perheemme tähän asti pieninpänä ollut 3,5v Iivan on tykännyt olla tosi paljon päiväkodissa. Reilu kuukausi sitten kun jäin äitiyslomalle, päiväkoti luonnollisesti loppui ja pojat jäivät kotihoitoon. Eskarilainen käy puoli päivää arkipäivisin eskarissa edelleen samassa päiväkodissa. Irvin 4v (kohta 5v) on viihtynyt kotona, on hänelläkin ollut lievää ikävää päiväkotiin, mutta Iivan.. Iivan on reakoinut aika rajusti. Jo ennen kun päiväkoti meillä loppui, hän itki kotona ikävää ja mietti miten hän ketäkin kaipaa kun ei enää mene päiväkotiin. Asiaa yritettiin käsitellä ja pehmennellä parhaamme mukaan. Ja nyt kun päiväkoti on tosiaan loppunut, on päivittäin itku, potku, huuto ja keskustelu päiväkotiin liittyen. En tiedä nostattaako tunteet pintaan se, että päivittäin haemme eskarilaisen tietysti sieltä päiväkodilta kotiin vai onko muuten vaan aina mielessä.
Kun vauva tuli kotiin alkoi hillittömät uhmakohtaukset, siis pojalla on kyllä uhmaa ollut ja pahaakin jo pidemmän aikaa. Hänellä kun on tuota luonnetta. Hän on ihan oma persoonansa sen suhteen, voin kertoa että näistä neljästä veljeksestä joiden kanssa olen elellyt tämä on ihan omaa laatuaan.
Vauvan kotiuduttua hän on alkanut huutamaan kuin hyeena, saa 45 minuutin huuto-raivokohtauksia ja itkee ja uhkailee. Uhkailee satuttavansa äitiä ja herättävänsä vauvan jne.. Ja näihin raivokohtauksiin ei ole tepsinyt mikään, silloin kun se tulee niin se on vaan käyty läpi.
Tänä iltana pieni herra kertoi, että ei vauva ole paha eikä harmita vauva vaan se harmittaa kun ei enää ikinä pääse päiväkotiin.
Jos joku on kokenut saman, että lapsi kaipaa näin kovin päiväkotiin, niin kertokoon? Kauanko sitä kesti? Miten pääsitte yli?
Löytyisikö sieltä teidän kotikonnuilta hänelle jotain halpaa varhaiskasvatuskerhoa....silloin hänelläkin olisi tavallaan "eskaria",niinkuin isoveljelläkin.
VastaaPoistaT.yksi pk johtaja
Mullekin tuli mieleen joku seurakunnan tai vastaava kerho, joka on muutaman kerran viikossa :)
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaTäällä toinen johtaja. Omassa talossani olen suositellut seuraavaa vaihtoehtoa monelle perheelle. Olisiko poikien mahdollista jatkaa puolipäiväisesti tai muutamana päivänä viikossa samassa pk:ssa esim kevään jolloin a)kaverit säilyy b)sinäkin saat rauhallisen alun vauvan kanssa. Onko lähellä seurakunan tai mll kerhoa tai avointa pk:ta?
Meillä perheen melkein 5v ja tämä ikävöivä 3,5v ovat avoimen päiväkodin yhteydessä olevassa kerhossa, joka on maanantaina ja tiistaina iltapäivisin kolmisen tuntia. He ovat tykänneet olla kyllä siellä, mutta tosiaan sen entisen päiväkodin ihmiset on se, mitä Iivan ikävöi. Muutama täti sieltä ja ne lapset, ja valitettavasti tämä päiväkoti jossa he olivat, on vuoropäiväkoti, joten ei ole mahdollista päästä sinne edes muutamana päivänä kk:ssa hoitoon, koska meillä ei enää ole vuorohoidon tarvetta. =/ Eli sinne paluu ei missään muodossa ole mahdollista ja muuhun päiväkotiin meneminen ei taas sitä ikävää vie pois.
VastaaPoistaEn tiedä liekkö "pahasta" se, että joudumme hakemaan eskarilaisen sieltä samaisesta paikasta arkisin joka päivä pois, nostaako se aina uudelleen ja uudelleen sen ikävän pintaan. Kun tosiaan päivittäin itkun kanssa ikävöidään..
=/
Ihan tuli semmonen tunne, että tilanne on mahdoton ja on vaan siedettävä.
Hei,
VastaaPoistaSeuraava "vinkkini" on, että voiko joku vanha kaveri tulla teille joskus kylään samalla kun haette eskarin kotiin? Voisi olla kaverinkin vanhemmille mukavaa, kun saisivat hakea lasta teiltä- ei niin orjallisesti kellonajan mukaan.
Olet varmasti asiaa miettinyt monelta kantilta ja mahdoton sekä siedettävä kuvaavat tilannetta.
Jaksamista!
Miten se eskarilainen sitten saa käydä vuoropäiväkodin eskarissa?
VastaaPoistaEskariryhmä on siellä aamuisin ja se on hyvin pieni ryhmä, kolmisen kuukautta eskaria jäljellä, ei ollut mitään järkeä vaihtaa hänen eskariryhmää muualle, varsinkin kun kyseinen poika on hieman "erityinen" aspergeroireineen, ja muutoksiin kovasti reakoiva tapaus, paras mahdollinen ryhmä on tuollainen alle 10 lapsen porukka. =)
VastaaPoista