Asennevammani on parantunut

Ensinäänkin kiitos ystäväpariskunnalle ihanasta lahjasta rajan takaa. Olen haaveillut maatuskasta jo vuosia, nyt se vihdoin on minulla, vieläpä ihan minun  näköiseni maatuska. =) Tämä nähtävästi on Viipurista ostettu.

 Mehän asutaan Lappeenrannassa ja täällä asuu ja käy paljon venäläisiä rajanaapureita. Se mikä minulle on tämän 15 vuoden aikana, jonka tässä kaupungissa suunnilleen olen asustellut, on ollut positiivinen yllätys tutustua venäläisiin naapureihin ja hieman heidän kulttuuriinkin. Minulla on myös ollut pitkään venäläinen työkaveri. Vaikka minullekin on lapsena jo iskostettu kaikenlaisia asenteita rajanaapureita kohtaan, voin kertoa että nämä asenteet ovat rapisseet jo aikapäiviä sitten pois: Olen saanut rikastuttaa elämääni NIIN paljon näiden venäläissyntyisten ihmisten myötä. Niin ystävällisiä ja vieraanvaraisia he ovat olleet. Aina olen ollut tervetullut ja saanut kokea heidän kanssa kyläillessäni pelkästään positiivisia asioita. Viimeksi uutena vuotena pääsin maistelemaan venäläishenkisiä uudenvuoden herkkuja naapuriin.

Shoppailijoita täällä Lappeenrannassa rajan takaa kyllä riittää. Sen huomaa jo liikenteestä, täällä on kaupungissa ja valtateilläkin aivan eri liikennekulttuuri kuin muualla päin Suomea. Venäläiset kuljettajat ovat ihan oma lukunsa, en aio heistä tässä blogissa alkaa sen enempää kirjoitella. Myös ostoskeskuksissa ja erityisesti kaupan kassoilla venäläisillä tuntuu olevan erilainen käsitys esim. jonottamisesta kuin meillä Suomalaisilla. Ja se mikä hassua, tässä kaupungissa olen törmännyt kolmeenkin ilmiöön: Opaskyltteihin ja myyjiin jotka ovat VAIN venäjänkielisiä, ostosrajoituksiin esim. vaippapaketteja/pesuaineita rajoitetaan joissain kaupoissa niin, että niitä saa ostaa vaan tietyn määrän kerrallaan ja kolmas hauska ilmiö joka liittynee venäläisostajiin on se, että täällä on jopa kauppoja joihin käy ruplat! En tiedä onko tämä ennen kuulumatonta, mutta minulle se on aika eksoottista.

Minä henkilökohtaisesti olen huomannut, että venäläiset "ovat omissa oloissaan" shoppailureissuilla, mutta voin sanoa että ainakin kerran viikossa minulta tullaan kyselemään asioita kaupassa; Missä sijaitsee mikäkin tuote tai muuta vastaavaa. Ehkäpä he olettavat minunkin puhuvan venäjää, valitettavasti en edes ymmärrä sitä kuin yksittäisiä sanoja. Olen kyllä tässä miettinyt, että vieläkö vanhoilla päivillä pitää alkaa venäjän kieltä opiskelemaan, edes ne perusasiat, että pärjäisi tuolla kauppareissuilla kun jotain kysellään. Aika harva heistä englantia alkaa minun kanssani puhua. Elekielellä olen venäläisten kanssa pärjännyt onneksi vielä toistaiseksi. ;)

Sinänsä koen venäläiset täällä Lappeenrannassa hyvinkin tärkeäksi asiaksi: Ovathan se ISO ostovoima ja yksi elinehto monelle yrittäjälle täällä. Kuinka paljon he tuovatkaan rahaa meille ja uusia ostospaikkoja. Enpä usko, että Ikeaakaan tänne rakennettaisi ilman venäläisten ostovoimaa.

Olen huomannut viimeaikoina, että myös minun blogini on huomattu rajan takana. Pieni osa blogini ulkomaan lukijoista tulee venäjältä. Ihanaa! Harmi, etten itse osaa venäjäksi tervehdystä laittaa heille, toivon kyllä että minun joku suomenkielitaitoinen venäläinen nämä terveiset täältä lukee!  HYMYILLÄÄN KUN TAVATAAN!