torstai 10. maaliskuuta 2011

Tapahtuu niin paljon, ettei meinaa pysyä itsekään perässä..

Elikäs ilmastointiasiat on suhteellisen hyvin mallillaan tällä hetkellä. Ne on huomenna tehty siihen pisteeseen saakka, mitä niitä suihkin voi laitella nyt tässä vaiheessa. Elikäs sitä ilmastointikonetta ei vielä ole voitu tuoda paikanpäälle (lattiavalu puuttuu) ja läpiviennit katolle on jätetty tekemättä, koska peltikatetta ei vielä ole siellä paikoillaan. Muuten putket ja pätkät alkaa olla paikoillansa, aika hurjan paljon niitä sinne sitten tulikin! Kiitokset ilmastointimiehillemme ahkerasta työnteosta! =)

Putkimies on laittanut nyt viemärit paikoilleen, yhtä kodinhoitohuoneen viemärin paikkaa vaihdettiin vielä tänään eilisestä, koska sain suuren ahaa-elämyksen laatoitusasiassa ja haluan sen sitten toteuttaa. Toivotaan, ettei tämä ahaa-elämys ole susi. Putkimies nyt odottelee koska saadaan styroksit paikoilleen ja hän pääsee ensiviikolla sitten jatkamaan töitään siellä. Meidän putkimies on todella mukava ja vaikuttaa näin ensialkuun hyvin ahkeralta ja työnsä osaavalta henkilöltä. Mikä parasta; Alusta lähtien hän on ollut kiinnostunut, kysellyt tarkemmin ja selvittänyt kanssamme asioita, toisin kuin muut tarjouksen antaneet. Tämä ei ollut edullisin vaihtoehto, mutta vaikutti meidän mielestä järkevimmältä. Me suosimme "yhden miehen"-yrityksiä, miun käsittääkseni tämäkin on sellainen. Putkimiehen takia minun piti tänään yrittää päättää meidän kattopaneelien suunta ja siihen sitten en löytänyt kun yhten ainoan ja oikean vastauksen, eli miun mielestä talon pitkittäisuuntaan nähden poikittain kuuluu mennä niiden paneelien. Siinä samalla toteutuu sääntö siitä, että valonsuuntaisesti niiden kuuluu mennä ja sekin vielä, ettei huoneen pitkänomaisuus pääse ainakaan katon takia korostumaan.

Yläkerran väliseinät ovat miltei valmiita, luulisin että huomenna timpurimme saakin ne tehtyä valmiiksi kokonaan. Aika hurjaa, miten nyt alkaa vihdoin hahmottua yläkerran huoneet ja se tilan tuntu siellä. Ei ainakaan vielä ole alkanut tuntua ahtaalle tai pienelle mikään paikka siellä ja huonekootkin tuntuvat sopivilta! Lastenhuoneiksi 14 ja 15 neliön huoneet tuntuivat jopa suurilta, mutta uskon ettei koskaan tilaa ole liian paljon. Ja täyttyy nekin neliöt nopsaan kunhan päästään taloon asustelemaan.

Kannustalonedustajaan en ole saanut vielä yhteyttä. Muutama seikka, joista haluaisin hänen kanssaan keskustella.. Jospa sitten ensiviikolla. Ja SÄHKÄRILLE soitan mie huomenna maksoi mitä maksoi. Nimittäin mieheni ei ole saanut aikaiseksi soitella perään ja ensiviikolla häntä jo tarvittaisiinkin.. Murr..

Kuvia minulla ei valitettavasti tällä erää ole. Lupaan ottaa niitä taas viikonlopun aikana, kun väännämme vihdoin (mitä ilmeisemmin..) niitä ruuvveja lattioihin ja seiniin.. (mitkä piti jo viime viikolla laitella).

Ja ilouutinen: MINULLA ON SELLAINEN TUNTUMA, että valmiusaste pompsahti yli puolen välin nyt. Eli lienemme viimein saavuttamassa sen tilanteen että olemme rakentamisen imussa vahvasti mukana.. =)
Kauhulla odotan sitä hetkeä, kun tämä alkaa tuntua puulta, raskaalta, työläältä ja kun ei enää jaksa yhtään.. Toivotaan ettei se koita kovin paljon ennen kun talo on valmis. Nyt täytyy vaan puristaa menemään..toivon sen palkitsevan.

Ps. APUVOIMAT OVAT TERVETULLEITA; Kaikenlainen apu otetaan vastaan ilolla ja suurella sydämellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti ilahduttaa minua, kiitos!